Tikkakosken ilmavoimien ”päätukikohta”

Jyväskylä on merkittävä varuskuntakaupunki. Meillä on Suomen toiseksi suurin varuskunta heti Helsingin jälkeen palkatun henkilöstön määrällä mitattuna. Varuskunta työllistää lähes 1500 henkeä. Vuoden vaihteessa Luonetjärven varuskunnan nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi.
Lentotukikohta rakennettiin sisämaahan uusille ja nopeille Blenheim-pommikoneille juuri talvisodan alla, suojaan naapurien pommituksilta. ”Luonetti” täyttää tässä kuussa 75 vuotta.

Puolustusvoimat on keskittänyt viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi toimintojaan Tikkakoskelle, mikä julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle. Luonetjärven varuskunnan kehittäminen on kuitenkin yksi niistä positiivisista asioista mitä Keski-Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu. Ja onhan niitä muitakin kuten Valmetin paperikoneteollisuus, Äänekosken biotuotetehtaan tulevat investoinnit, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden piristymiset.

Kaikki alkoi vuonna 2000, jolloin päätettiin keskittää Puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin koulutus Tikkakoskelle, koska Ilmavoimissa oli alan parasta osaamista. Se oli päänavaus, alkoi rakentaminen ja toimintojen keskittäminen. Rakennettiin muun muassa uusi koulutalo, elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus ja laivuerakennus. Organisaatiot uudistettiin, komppanioiden kasarmirakennukset peruskorjattiin ja modernisoitiin nykyaikaisiksi. Tuli uudisrakennuksia, peruskorjauksia, laajennuksia, plattaremonttia, yli sadalla miljoonalla eurolla. Ja rakentaminen jatkuu myös tulevina vuosina.

Tikkakoskelle on siis keskitetty lähes kaikki Ilmavoimissa annettava koulutus. Loppuvuodesta siirretään Kauhavalta myös Hawk-lentokoulutus. Siis Hallin ja Kauhavan varuskunnat lakkautetaan ja Tikkakoskelle siirretään niiden toiminnot. Se on Hallille ja Kauhavalle tietenkin kova paikka.

Alun kolmatta sataa nuorta perhettä miettii tällä hetkellä Pohjanmaalla ja Jämsän seudulla mahdollista muuttoaan Jyvässeudulle. Tikkakosken palvelujen saneeraaminen on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa. Uimahalli/monitoimitalo ja siihen liittyvät nuorisotilat poistettiin käytöstä, samoin pari leikkipuistoa ja uimaranta. Yhden leikkipuiston ylläpitäminen maksaa kunnalle reilut 5000 € vuodessa. Lukion kohtalo on suurennuslasin alla eikä terveyskeskuksesta saada lääkäripalveluja. Tikkakosken liikuntapaikkatarjonta ei ole tällä hetkellä tarpeeseen nähden riittävä.

Mutta parempaan suuntaan vihdoinkin mennään. Kaupunki on todennut, että asukasmäärä ja Tikkakosken maantieteellinen sijainti erillään muusta kaupunkirakenteesta edellyttää omaa alueellista lähiliikuntapaikkaa. Eli keskustan koulupiha-alueiden ja ”Monnarin”-alueelle tehdään yleissuunnitelma, jota sitten 2016 toivottavasti aletaan toteuttaa. Samalla periaatteella kuin tehtiin lähiliikunta-alueet Keljoon ja Puistokoululle. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä eri osapuolten, muun muassa varuskunnan kanssa. Siitä tulee turvallinen ja valoisa lähiliikuntapuistokokonaisuus, joka palvelee aina lapsista ikäihmisiin saakka. Sinne tulee skeittirataa, juoksurataa, tekonurmea, frisbeegolfrataa, pienpelikaukaloa, ulkokuntolaitteita. Kaikille vähän jotain, jotain mikä liikuttaa ihmisiä.

Tikkakosken palvelujen ylläpitämisellä ja kehittämisellä parannetaan myös mahdollisuuksiamme saada ”pakkosiirrettyjä” muuttamaan alueelle. Valtion satsatessa voimakkaasti Tikkakosken kehittämiseen, tulee mielestäni kunnankin hoitaa velvollisuutensa palvelujen tuottajana.

Tikkakoskelle on vuosien saatossa syntynyt melkoinen ilmapuolustuksen osaamiskeskus, ainoa tässä maassa ja siellä on ilmailun huippuosaamista laidasta laitaan. Ilmailu on yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksista.

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu