Suomi on hyvä maa, mutta hyvinvointivaltiotamme on uskallettava uudistaa

SUOMI ON HYVÄ MAA,
mutta hyvinvointivaltiotamme on uskallettava uudistaa

Suomi on hyvä maa, joka kestää kansainvälisen vertailun. Suomalainen yhteiskunta kuuluu maailman kärkijoukkoon, onpa sitten kysymys turvallisuudesta, taloudesta, poliittisesta vakaudesta, kulttuurista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta, puolustusvalmiudesta – melkeinpä mistä tahansa.

Se on helppo huomata käydessään maailmalla ja seuratessaan maailman tapahtumia. Myös huomattavia tunnustuksiakin olemme saaneet; näkyvimpinä taannoinen Newsweekin luokittelu Suomen maailman parhaaksi maaksi asua, jatkuva menestys koulutaitoja mittaavissa PISA-tutkimuksissa ja tuoreimpana Fund for Peace –järjestön maamme luokittelu maailman vakaimmaksi valtioksi, muuten jo neljättä kertaa peräkkäin.

Kuvaavaa on myös se, että Euroopassa on vain kolme maata, jotka ovat katkeamatta säilyttäneet sekä itsenäisyytensä, että parlamentaarisen demokratiansa yhtä kauan kuin Suomi. Ne ovat Iso-Britannia, Ruotsi ja Sveitsi. Mielestäni perusedellytys jatkossakin on yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen ja siten vakauden ja taloudellisen toiminnan turvaaminen myös jatkossa.

Uudistuksia tarvitaan, jotta pysyisimme edelleenkin yhtenä maailman parhaimmista hyvinvointivaltioista. Maailman muuttuessa ympärillämme on pysyttävä mukana, kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja julkisia rakenteita uudistaa yhteiskunnan muuttuessa. Tasavallan presidentti sanoi uudenvuoden puheessaan, että taloutemme perusteet haurastuvat, ja että nyt on avoimen peruskorjauksen aika. Näinhän se on.

Sosiaali- ja terveydenhuollon iso uudistus tarvitaan kiireimmiten. Parlamentaarisesti laajapohjaisen valmistelun yhtenäisenä tavoitteena on ollut alusta alkaen saada aikaan mittava, koko maan kattava rakenteellinen ja rahoituksellinen sote-uudistus. Eduskunta on näin tahtonut, samoin Kuntaliitto. Poliittiset puolueet ja erilaiset terveydenhuollon asiantuntijaorganisaatiot ovat olleet samoilla linjoilla. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt ovat julkilausuneet samat tavoitteensa.

Tuntuu hassulta, että perustuslailliset ongelmat voivat demokratiassa ohittaa yhteisesti määritellyn suuren uudistuksen tavoitteen ja suunnan. Tyrmääjien perustelutkin vaikuttavat kapea-alaisen heppoisilta suuren uudistuksen kiistattomaan tarpeeseen nähden.

Perussyyt uudistuksen tarpeellisuudelle, kun ovat soten korkeat kustannukset ja niiden huikea kasvunopeus, kuntien heikko rahoitustilanne ja –näkymä sekä byrokraattiset rakenteet. Suomen luottoluokitusta laskettiin jokin aika sitten. Yksi keskeisistä syistä oli suomalaisten hyvinvoinnin palvelurakenteiden raskaus, tehottomuus, monimutkaisuus ja muuttumattomuus. – Palvelurakenteemme ovat myös kansainvälisesti vertaillen raskaat ja byrokraattiset sekä kustannustehottomat. Julkisten ja yksityisten palvelujen käytännön yhteys ja käyttämisen mahdollisuudet ovat vaatimattomat.

Kuntauudistus ajettiin monen vuoden valmistelun ja jahkailun jälkeen jo kiville! Silloinkin nähtiin, että kuntauudistus olisi olennainen ja välttämätön toimi. Näin sanoivat yksituumaisina puolueet, Suomen Kuntaliitto, yrittäjät ja elinkeinoelämä, tutkijat ja monet muut. Siinä vain oli jonkun verran eroavuutta, millainen kuntauudistus haluttaisiin. Hallinnon rajoja kuitenkaan ei pidä kaivata, vaan elinvoimaa, tehokasta toimintaa ja kuntalaisten tarvitsemia parempia palveluja. Tämänkin uudistuksen ”torppasi” perustuslailliset tulkinnat.

Suomen pankin aivan uunituore lähivuosien ennuste oli karun synkkää luettavaa: ”Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden lähivuosien näkymät ovat heikentyneet maassamme edelleen. Suomen Pankki arvioi tilanteen vakauttamisen edellyttävän jatkotoimia talouden rakenteiden uudistamisessa ja julkisen talouden sopeuttamisessa.”

Aikaa on vähän. Kunta- ja palvelurakenteemme ovat kiistattoman raskaat ja kalliit. Taloudelliset edellytykset hyvinvointimme ylläpitämiseksi hupenevat kovaa kyytiä. Julkisten rakenteiden uudistamista tarvitaan työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi ja kansantaloutemme kestävyyden parantamiseksi! Hyvinvointivaltiota on uskallettava uudistaa ja sen aika on juuri nyt!

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu