Jyväskylän lentoliikenne

Keski-Suomella on vankka ilmailuhistoria. Karhumäen veljekset olivat suomalaisia ilmailun uranuurtajia. Vuonna 1924 he aloittivat lentokoneen rakentamisen kotonaan Keljossa, syntyi Karhu- ja Tiira-lentokoneet. Harrastus laajeni pian liiketoiminnaksi. He rakensivat sittemmin Kuoreveden lentokonetehtaan ja perustivat Karairin, joka 1990 –luvun lopulla sulautettiin Finnairiin.

1930-luvulla puolustushallinto etsi lentokentälle sopivaa aluetta Sisä-Suomesta. Haluttiin turvallinen tukikohta kaukana itärajasta, suojaan naapurin pommikoneilta. Olihan Suomi juuri hankkinut uudet ja nopeat Blenheim-pommikoneet. Niiden tukikohdaksi rakennettiin ”Luonetti”. Paikasta kilpaili Seinäjoki ja Jyväskylä. Jyväskylässä kentän paikkaa suunniteltiin Seppälänkankaalle tai Kuokkalaan, kunnes maalaiskunta päätti luovuttaa kenttäalueen korvauksetta puolustuhallinnolle. Sen seurauksena Tikkakoskella on ollut vuodesta 1939 lähtien Ilmavoimien suurin varuskunta.

Vuodesta 2000 alkaen on Ilmavoimat keskittänyt voimakkaasti toimintoja Tikkakoskelle: upseerikoulutus, lentokoulutus, ilmatorjuntakoulutus, lentoteknisen henkilöstön koulutus jne. Tikkakoskesta on syntynyt siis Ilmavoimien koulutuskeskus, tämä huipentuu kun ensi vuonna Hawkit siirtyvät Kauhavalta Tikkakoskelle. Tällöin Jyväskylässä on Helsingi-Vantaan ja Malmin jälkeen Suomen kolmanneksi vilkkaimmin liikennöity lentokenttä.

Kaupallinen liikenne alkoi Aero Oyn toimesta Luonetjärvellä vuonna 1945. Kesäisin lennettiin Helsinki-Jyväskylä väliä. Ympärivuotiseksi siviililentoliikenne muuttui vuonna 1952. Lentoaseman hallinto- ja matkustajatilojen puuttuessa ongelma ratkaistiin totutulla tavalla ja Ilmavoimien II-hallin lähelle pystytettiin parakki Aeron käyttöön. Kestopäällysteinen kiitotie valmistui 1956 ja siviililentoasema kentän itäpuolelle vuonna 1960.

Kaupallisen liikenteen vuosittaiset matkustajamäärät ovat 1970-luvulta alkaen vaihdelleet 150 000 – 250 000 välillä aina suhdanteiden mukaan. Vuonna 2000 matkustajia oli 235 000, jonka jälkeen määrä on tasaisesti laskenut, ollen viime vuonna enää 65 000. Ennen oli päivittäin 7-9 vuoroa Helsinkiin ja koneet täynnä, nyt enää 3. Mitä vähemmän frekvenssiä, sitä vähemmän matkustajia. Ja myös toisin päin. Liikenteen väheneminen on monen tekijän summa. Lentäen Helsinkiin voittaa ajallisesti reilun tunnin, mutta meno on kalliimpaa muuhun liikenteeseen nähden. Valtion ja yritysten matkustussäännöt estävät lentämistä, kuntien virkamiehiä ei enää näy koneissa, ja lentojen aikataulutus ei tue Helsingissä käyntiä. 70-80 % liikenteestä onkin syöttöliikennettä jatkoyhteyksille. Jyväskylän lentoliikenteellä on tärkeä rooli kansainväliselle saavutettavuudelle ja tämän myötä alueen elinkeinoelämälle ja sen kehittämiselle tulevaisuudessa.

Ilmavoimat on ja pysyy Luonetjärvellä. Suomessa on sotilaslentokenttiä, siviililentokenttiä ja yhteistoimintakenttiä. Luonetjärvi on yhteistoimintakenttä Ilmavoimien ja Finavian kesken. Jos kaupallinen liikenne täältä loppuu, ”Luonetin” status muuttuu sotilaskentäksi ja kaikki kustanteet siirtyvät puolustushallinnon vastuulle. Siis kaikki Finavian tuottamat palvelut, kuten kunnossapito, lennonjohto, sääpalvelu, kaikki heille aiheutuneet kustannukset. Luulenpa, että Ilmavoimien vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi tässä tapauksessa Finavialle aiheutuu 2-3 miljoona euroa. Sillä summalla valtiovalta tukisi jo aika mukavasti maakuntamme lentoliikennettä ja sen myötä alueen ja elinkeinoelämän kehitystä. Kuten tehdään tällä hetkellä valtion toimesta Savolinna-Varkaus –akselilla.

Savonlinna ja Varkaus eivät ole maakuntakeskuksia, molemmissa alle 50 000 asukasta, mutta Jyväskylä on. Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan veturi. On täysin oikeus ja kohtuus edellyttää valtion tukea kaupallisen lentoliikenteen säilyttämiseksi Jyväskylässä. Se on mielestäni hyvää aluepolitiikkaa. Ja toivoisin myös alueellista ryhdistäytymistä lentokyytien käyttäjiksi. Kyllä varmasti säännölliset käyttäjät pääsevät kaupallisten toimijoiden hinnoistakin sopimukseen. Eiköhän porukalla säilytetä kaupallinenkin lentoliikenne Jyväskylässä.

Juha Suonperä

Eversti evp

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen