Juhlapuhe ilmasotakoulun vuosipäivän juhlassa 31.10.2014

EVERSTI JUHA SUONPERÄN JUHLAPUHE ILMASOTAKOULUN VUOSIPÄIVÄN JUHLASSA 31.10.2014

Arvoisa Ilmasotakoulun johtaja, hyvä juhlaväki

Vietämme tänään Ilmasotakoulun vuosipäivänä myös perinnepäivää.

Perinteet antavat juuret, me annamme siivet. Ilmasotakoululla on vahvat ja moninaiset juuret ja ne ulottuvat syvälle isänmaamme historiaan. Tukevien juurien varassa seisova puu ei huoju maailman myrskyissä.

Hävittäjälentämisen ja lentokoulutuksen juuret lähtevät Vapaussodan kevään 1918 Karjalan Antreasta, jonne perustettiin Lento-osasto 2, sinne koottiin muun muassa valkoiseen armeijaan loikanneita venäläisiä lentäjiä koneineen. Ensimmäiset suomalaiset lentäjät olivat saaneet koulutuksensa keisarillisen Venäjän armeijan ilmavoimissa. Tuon aikaiset kenttäolosuhteet olivat varsin vaatimattomia, aalttiina kelien vaihteluille ja lentokoulutusta siirreltiin lyhyin välein, ensin Uttiin sitten Turkuun , Santahaminaan ja vihdoin Kauhavalle 1929.Sen nimi oli silloin Ilmailukoulu.

2000-luvun alusta alettiin koulun toimintoja sitten siirtää pala palalta Tikkakoskelle. Ensin kadettikoulutus, sitten vinka-lentokoulutus jne. Nimet vaihdettiin vuonna 2005 Ilmavoimien Viestikoulusta tuli Ilmasotakoulu ja Kauhavalle palautettiin nimeksi Lentosotakoulu. Muistan tuon nimenvääntötaistelun hyvin, jos sitä nyt taisteluksi kannattaa sanoa. Olinhan silloin koulumme johtaja. Olimme täällä päässä hyvin vaitonaisia ja varovaisia, kyseessähän oli Kauhavalaisille hyvin herkkä asia. Nimeksemme oli ehdolla Ilmavoimakoulua, perinteistä Rykmenttiä ynnä muuta. Ilmavoimien esitys taisi olla jonkinlainen kompromissi. Onneksi Pääesikunta kuitenkin päätti asian mainitulla tavalla. Ja nyt kun asiaa tarkastelee, niin päätöshän oli aivan oikea.

Ilmavoimien koulutuksen keskittäminen saa päätöksensä kun Hawkit siirtyvät joulukuussa Tikkakoskelle. Täytyy sanoa, että ruljanssin aikana ei koulujen välillä ollut riitoja ja oltiin Janhusen kanssa jo silloin hyviä kavereita. Mutta voitte arvata kun kävin Kauhavan rotareille pyydettynä luennoitsijana kertomassa Ilmavoimien Viestikoulun tulevaisuuden näkymistä, niin Kievarissa vallitsi silloin hyvin lämminhenkinen tunnelma.

Ilmvoimien viestialan koulutuksen katsotaan alkaneen joulukuun ensimmäisestä päivästä 1941, jolloin Naarajärvelle perustettiin Ilmavoimien Viestivarikko. Sen nimi muutettiin seuraavana vuonna Viestikouluksi, koska viestihenkilöstön koulutus oli sen päätehtävä. Koulun kasvaessa tilat kävivät ahtaiksi ja se siirrettiin 1943 Hämeenlinnan Suomen kasarmille ja koulun lentue sai käyttöönsä Parolan kentän. Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta koulun nimi muutettiin sotien jälkeen Viestipataljoonaksi ja jälleen tilan ahtaudesta johtuen se siirrettiin vuonna 1962 Luonetjärvelle valmistuneisiin upeisiin tiloihin. Esikuntarakennus jäi tosin samassa yhteydessä rakentamatta, se sijoitettiin väliaikaisesti parakkiin ja jäätiin odottamaan uutta esikuntarakennusta. Taidatte muuten odotella vieläkin.

Ilmavoimien lentoteknisen henkilöstön koulutuksen katsotaan alkaneen toukokuun 15. päivänä vuonna 1918 Turussa järjestetystä ilmavoimien mekaanikkokurssista. Sittemmin Ilmailukoulun yhteyteen Santahaminaan perustettiin Mekaanikkokoulu, josta tehtiin ensimmäistä kertaa itsenäinen joukko-osasto 1933. Vuonna 1952 se liitettiin Kauhavan Ilmasotakouluun. Jämsän Halliin rakennettiin uudet upeat lentotekniset koulutustilat ja Ilmavoimien Teknillinen koulu syntyi. Ja viime vuonnahan se sitten siirrettiin tänne, jälleen osaksi Ilmasotakoulua.

Talvisodan aikana tuli esille tarve perustaa koulu nuorelle ilmatorjunta-aselajille, jotta toimintoja voitaisiin yhdenmukaistaa ja kehittää. Ilmatorjuntakoulu perustettiin 1. elokuuta 1940 Santahaminaan. Se siirrettiin Tuusulan Hyrylään 1963 ja liitettiin osaksi Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiä. 1980-alussa aloitettiin selvitystyö Ilmasotakoulun ja Ilmatorjuntakoulun yhdistämiseksi, siis jo yli 30 vuotta sitten. Hanke kuitenkin kariutui aselajin suhtauduttua asiaan kielteisesti. Asia tuli uudelleen esille 2000-luvun Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kun Helsingin Ilmatorjuntarykmentti liitettiin osaksi Panssariprikaatia Parolannummelle ja vuoden 2008 alusta koulu siirrettiin Tikkakoskelle osaksi Ilmasotakoulua.

Hyvät ystävät. Teillä on paljon arvokkaita perinteitä vaalittavananne. Perinteillä siirretään sukupolvelta toiselle kulttuuria ja arvomaailmaamme. Ne ovat tapoja, muistoja, arvoja, jotka korostavat kansallista yhteenkuuluvaisuutta kertomalla menneiden polvien saavutuksista ja uhrauksista, työstä ja taistelusta maan puolesta. Vaalimalla sotilasperinteitä, pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan uskoa tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana ja vaikuttamaan maanpuolustustahtoa kohottavasti suomalaisten keskuudessa.

Tänään avattu hieno muistomerkkipuisto edustaa kaikkia Ilmasotakoulun juuria. Muistuttakoon se teitä koulumme upeasta historiasta ja aiempien sukupolviemme uhrauksista ja antakoon siten voimaa tulevaisuuteen, jatkuvasti kehittää ja uudistaa toimintaa, olla aina kehityksen kärjessä. Perinteet antavat juuret ja te annatte siivet.

Niin muuttuu maailma, Eskoseni, todettiin Kiven Nummisuutareissa jo 1800-luvun lopulla. Niin se muuttuu, niin se on tehnyt aina. Se ei pysähdy ja tulevaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa, kuten varmaan olette huomanneet. Historiaa on aivan pakko tuntea, jos aikoo ymmärtää tätä päivää, saati ennustaa tulevaisuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen elettiin vuosikymmenet niin sanottua kylmän sodan aikaa. Puhuttiin kauhun tasapainosta, oli vahva itä-länsi asetelma, Varsovan liitto vastaan NATO. Kauhun tasapainon takia elettiin vakiintuneissa ja ennakoitavissa olevaa aikaa. Rautaesiripun murentuessa 90-luvun taitteessa patoutuneet paineet purkautuivat. Eurooppaan syntyi 16 uutta valtiota. Monet entiset Varsovan liiton maat pyrkivät kiireesti NATOn siipien suojiin. Balkanin ruutitynnyri räjähti, alkoi pitkäaikainen ja verinen sota. Kuka olisi voinut ennustaa näin suurta yhtäkkistä muutosta Euroopassa?

Venäjän sota Georgiassa vuonna 2008 vaiettiin lännessä suhteellisen nopeasti. Ukrainan sota toi kriisin lähemmäksi ja muutti sodankäynnin muotoja. Venäjä ei katsonut suopein silmin Ukrainan lähestymistä länteen ja mahdollista NATOn laajentumista. Ukraina on tavallaan ollut aina osa äitivenäjää, siellä on paljon Venäjän uusinta ase- ja ilmailuteollisuutta ja Krimillä Venäjän Mustan meren laivasto ja todella suuret luonnonvarat.

Venäjän tilanne on nyt vakaa. Parin viime vuosikymmenen aikana olemme nähneet Venäjällä kommunismin kukistumisen, Neuvostoliiton hajoamisen, 90-luvun Jeltsinin ajan sekasorron, 2000-luvun Putinin vallan keskityksen. Suuria muutoksia, joita oli todella vaikea ennustaa kylmän sodan aikaan.

Sotilaallisen voiman käyttöä Euroopassa ei voi sulkea pois kansainvälisen politiikan työkalupakista. Maanpuolustuksesta on pidettävä huolta, vaikka se taloudellisesti huonoina aikoina vähän sattuukin. Ja meidän itse huolehdittava turvallisuudestamme ja pidettävä yllä riittävää maanpuolustuskykyä, olimme sitten liittoutuneita tai emme. Tänä päivänä etenkin ilmapuolustuksemme suorituskykymme on aivan maailman huippuluokkaa, parempaa kuin se koskaan on ollut, pitäkäämme se semmoisena.

Suuresti kunnioitetun kenraalin Adolf Ehrnroothin sanoin: Suomi on hyvä maa, se on puolustamisen arvoinen ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa. The Best Country in the World, kuten Newsweek sen maailmalle kertoi.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää vuosipäivää, nauttikaa siitä, olette juhlanne ansainneet!