Hanssin-Jukka – Suomen tunnetuimman lentokoneen tarina

Tammikuun alussa vuonna 1935 starttasi koelennolle Douglas Aircraft Companyn tehtailta Santa Monicassa DC-2 kone, jonka nokassa komeili hollantilainen nimi ”De Haan” (=kukko). Kaikki sujui hyvin ja kone luovutettiin hollantilaisen lentoyhtiö KLM:n edustajille. De Haan lennettiin Kalifornian lämmöstä New Yorkiin, purettiin ja rahdattiin SS Deutchland –nimisellä laivalla Amsterdamiin, ja koottiin Fokkerin tehtailla.

De Haan lensi Keski-Euroopan reiteillä ja myös aina Indonesiaan saakka; reitti Amsterdam-Jakarta kesti yhteen suuntaan viisi päivää. De Haan palveli KLM:llä viisi vuotta lentäen yli 5000 tuntia. Talvisodan alettua ilmavoimiemme vapaaehtoislentäjäksi ilmoittautunut ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen osti De Haanin KLM:ltä sukulaistensa rahoilla, muunti sen Trollhättanissa pommikoneeksi, antoi nimeksi Hanssin-Jukka, ja luovutti Suomen Ilmavoimille.

Ilmavoimissa Hanssin-Jukka palveli 15 vuotta, aina kesäkuuhun 1955 saakka lentäen reilut 2500 tuntia. Se suoritti talvisodassa yhden ainoan pommituslennon, jonka jälkeen se purettiin takaisin kuljetuskoneeksi. Jukan tehtävät olivat hyvin moninaisia; se vei lentäjiä Saksaan hakemaan Mersuja ja Junkkersseja, vei Laguksen panssareille polttoainetta pitäen ne liikkeessä, evakuoi haavoittuneita Karjalasta, kuljetti marsalkka Mannerheimia, huolsi kaukopartiomiehiä, otti ilmavalokuvia. Hanssin-Jukka on erittäin merkittävä kone Suomen Ilmavoimien historiassa, ensimmäinen kuljetuslentokoneemme.

Se on myös ollut erittäin onnekas kone. Pari kertaa se sai hieman siipeensä laskun yhteydessä telineiden pettäessä. Saksan Augsburgin kentällä se jäi pommisateen alle amerikkalaisten B-17 –”lentävien linnoitusten” moukaroidessa Messerchmitt AG:n tehtaita. Siitä se selvisi suhteellisen vähäisin vaurioin, reikäisenä mutta lentokuntoisena.

20 vuotta lentäjänä – 20 vuotta kahviona

Sotien jälkeen ilmavoimat romutti loppuun lennettyjä koneitaan ja niin olisi käynyt Jukallekin, ellei sitä olisi Hämeenlinnan ampumaseuran toimesta pelastettu kahvioksi Hämeenlinnan rantatorin laidalle. Avajaisia vietettiin elokuussa 1959 ja vuosikaudet Hanssin-Jukka tarjosi elämyksiä tavallisille kansalaisille maan pinnalla. Kahvilatoiminta loppui syksyllä 1981, jolloin oli taas vaara, että kone romutettaisiin. Nyt sen pelasti Karjalan Lennoston kilta järjestäen kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla se osti jo melko rapistuneen koneen. Se purettiin ja siirrettiin Tikkakoskelle, jossa se luovutettiin ilmavoimille entisöitäväksi ja edelleen museoitavaksi.

Seuraavat 30 vuotta Jukka odotti entisöintiään peltisessä kaarihallissa ”Luonetin” kentän kupeessa yhdessä muiden lentokoneraatojen kanssa, kunnes se viimein entisöitiin Ilmasotakoulun Killan siipien suojissa. Entisöinti oli iso projekti ja merkittävä isänmaallinen teko, johon osallistui pyyteettömästi monet eri osapuolet. Suurin rahoittaja oli Jane ja Aatos Erkon Säätiö ja eniten teknistä tukea antoivat Ilmavoimat, Patria, Finnair ja Insta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin sille ydinporukalle, joka uhrasi kahden vuoden vapaa-aikansa koneen kunnostamiseen talkoilla.

Paluu Hämeenlinnaan

Hämeenlinnassa on yli kaksi vuotta keskusteltu mahdollisuudesta saada Hanssin-Jukka takaisin kaupunkiin, onpa siitä jopa tehty valtuustoaloite. Suhtautuminen hankkeeseen on positiivista yli puoluerajojen, edes lehtikirjoitteluissa ei kielteistä kantaa ole näkynyt.

Monien vaiheiden jälkeen suunnitelmissa on rakentaa Jukalle esittelytilat kauppakeskus Tuulosen yhteyteen. Kauppakeskus on aina auki ja siellä käy vuodessa lähes kaksi miljoonaa asiakasta. Hämeenlinnan kaupunki on hankkeen takana. Tarkennetut arkkitehtipiirustukset ovat valmiina ja Hanssin-Jukan perinneyhdistys on perusteilla. Tarkoituksena Hämeenlinnassa on aloittaa perustustyöt vielä sulien aikaan. Itse rakentaminen kestää 6 – 8 viikkoa. Sen jälkeen olisi tarkoitus siirtää Hanssin-Jukka Tuuloseen.

Hämeenlinnalaiset varmaan silloin sanotaan, että ”poika on tullut kotiin”. Sanokoot, jos ei onnistu Jyväskylään niin Hämeenlinna on mielestäni seuraavaksi paras paikka.

Minulla oli kunnia olla Hanssin-Jukka –entisöintiprojektin johtajana ja mielestäni entisöinti oli upea teko Ilmavoimien perinteiden säilyttämisessä. Perinteillä siirretään sukupolvelta toiselle kulttuuria ja arvomaailmaa, kerrotaan aiempien sukupolvien uhrauksista ja saavutuksista, niillä vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta, maanpuolustustahtoa ja uskoa tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana.

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu