Tikkakoski talkoo ilmavoimaa

Jyväskylä on varuskuntakaupunki, ja merkittävä semmoinen onkin. ”Luonetti” on toiseksi suurin varuskunta Suomessa heti Helsingin jälkeen palkatun henkilöstön määrällä mitattuna. Varuskunta työllistää lähes 1500 henkeä. Ensi vuoden vaihteessa sen nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi.

Jyväskylällä ei ole vielä siinä määrin varuskuntakaupungin leimaa kuten Lappeenrannalla, Haminalla, Hämeenlinnalla ja monella muulla kaupungilla on. Puolustusvoimat on kuitenkin ollut alueella jo vuodesta 1939 lähtien, ensi kuussa tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä kun ensimmäiset Blenheimit laskeutuivat Tikkakoskelle. Lentokenttä rakennettiin sisämaahan uusille pommikoneille juuri talvisodan alla, suojaan naapurien pommituksilta.

Puolustusvoimat on keskittänyt viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi toimintojaan Tikkakoskelle, mikä julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle. Ilmavoimat ei ole toitottanut toimistaan suuremmalti jatkuvien saneerausten ja leikkausten alla, eikä alueen media ole aina ollut kovin aktiivinen ilmavoimien suuntaan. Luonetjärven varuskunnan kehittäminen on kuitenkin yksi niistä positiivisista asioista mitä Keski-Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu. Ja onhan niitä muitakin kuten Valmetin paperikoneteollisuus, Äänekosken biotuotetehtaan tulevat investoinnit, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden piristymiset.

Vuonna 2000 päätti puolustusvoimien komentaja kenraali Gustav Hägglund keskittää elektronisen sodankäynnin koulutuksen Tikkakoskelle, koska ilmavoimissa oli puolustusvoimien parasta osaamista sillä alalla. Se oli päänavaus, alkoi rakentaminen ja toimintojen keskittäminen. Rakennettiin uusi koulutalo, elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus, laivuerakennus, jne. Tuli uudisrakennuksia, peruskorjauksia, laajennuksia, plattaremonttia yms. Ja rakentaminen jatkuu edelleen myös tulevina vuosina.

Tikkakoskelle siirrettiin ilmavoimien upseerikoulutus, päällystön koulutus, Ilmatorjuntakoulu, lentoteknisen henkilöstön koulutus ja Vinka-lentokoulutus. Loppuvuodesta siirretään Kauhavalta myös Hawk-lentokoulutus. Siis Hallin ja Kauhavan varuskunnat lakkautetaan ja Tikkakoskelle keskitetään niiden toiminnot. Se on Hallille ja Kauhavalle tietenkin kova paikka.

Alun kolmatta sataa nuorta perhettä miettii tällä hetkellä Pohjanmaalla ja Jämsän seudulla mahdollista muuttoaan Jyvässeudulle. Tikkakosken palvelujen saneeraaminen on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa. Uimahalli/monitoimitalo ja siihen liittyvät nuorisotilat poistettiin käytöstä, samoin pari leikkipuistoa ja uimaranta. Yhden leikkipuiston ylläpitäminen maksaa kunnalle reilut 5000 € vuodessa. Lukion kohtalo on suurennuslasin alla eikä terveyskeskuksesta saada lääkäripalveluja. Tikkakosken liikuntapaikat eivät ole tarpeeseen nähden riittäviä. Tikkakoskelta on reilut 20 kilometriä Jyväskylään ja bussimatka kestää melkein tunnin.

Tikkakosken palvelujen ylläpitämisellä ja kehittämisellä parannettaisiin mahdollisuuksiamme saada pakkosiirrettyjä muuttamaan alueelle. Valtion palkollisina he ovat vakaita veronmaksajia. Kun valtio satsaa voimakkaasti Tikkakosken kehittämiseen, tulisi mielestäni kunnankin hoitaa velvollisuutensa palvelujen tuottajana.

Tikkakoskelle on vuosien saatossa syntynyt melkoinen ilmapuolustuksen osaamiskeskus, ainoa tässä maassa ja siellä on ilmailun huippuosaamista laidasta laitaan. Ilmailu on yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksista.

 

Juha Suonperä

Eversti evp

Kaupunginvaltuutettu

 

Artikkeli: Pilven Veikko 1.4.2014

Lentäjä Puolustusvoimien komentajaksi.

Suomen jo lähes satavuotisen itsenäisyyden aikana meillä on ollut 23 eri Puolustusvoimien komentajaa; maavoimien upseereita ja kaksi meriupseeria. Voisi sanoa, että vihdoinkin on Ilmavoimien aika. Vuonna 1990 valittiin amiraali Jan Klenberg Puolustusvoimien komentajaksi, monien hämmästellessä. Aika oli kypsä valita ylimpään johtoon muidenkin kuin maavoimien upseereita. Sen jälkeen on vallassa ollut reilut 12 vuotta merimies ja vähän vajaat 12 vuotta maavoimien upseeri. Nyt ensimmäistä kertaa lentäjä. Hieno homma!

Kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergiä (54v) pidetään uuden sukupolven komentajana. Hänellä on vaikuttava meriittilista, toki myös kansliapäällikkö Arto Rädylläkin (58v) olisi ollut. Painotteisuudet ovat hieman eri suuntaisia; Artolla kansainvälinen toiminta ja Puolustusministeriö, Jarmolla Ilmavoimat ja Pääesikunta. Charles on toiminut operatiivisella alalla, logistiikkapuolella, omaa puolustushaarakomentajan kokemuksen, ollut läheisessä yhteistyössä Puolustusministeriön kanssa. Hänellä on myös merkittävä kansainvälinen kokemus ja hyvä yhteistyö siihen liittyen. Sotatalouspäällikkönä hän vastasi Puolustusvoimien suurimman uudistuksen eli logistiikkalaitoksen perustamisesta. Kadettikurssinsa priimus oli merkittävässä roolissa aikanaan Hornetin käyttöönotossa. Tämä tuskinpa on haitaksi uudessa roolissaan Puolustusvoimien komentajana. Kohtahan alkaa muun muassa uuden hävittäjäkaluston hankinta. Lämpimät onnittelut Charles!

Ilmavoimien komentaja vaihtui. Olin monien muiden kanssa komentajien vaihtotilaisuudessa Luonetjärven varuskuntakerholla. Oli lämminhenkinen ja mukava tilaisuus, jopa koskettava. Paljon oli ystäviä paikalla. Purasen Lauri luovutti Ilmavoimien komentajuuden Jäämeren Kimille. Hienoja miehiä, minulla oli kunnia saada olla molempien kenraalien kanssa paljon tekemisissä työurani aikana. Arvostan herroja korkealle.

Olimme Laurin kanssa kollegoja, kun hän oli Lapin Lennoston ja minä Karjalan Lennoston komentajana. Perustimme lennostojen komentajien ”yhteistyöfoorumin”. Janhusen Kari oli Satakunnan Lennoston komentaja ja kolmikanta toimi tosi hyvin. Toki lennostojen välinen yhteistyö oli jo vuosien saatossa rakentunut hyväksi..

Nuorena väkisin Kauhavalle siirrettynä upseerina jouduin samantien kadettikurssin vt johtajaksi. Kurssilla oli eräs Kim Jäämeri. Kyselin että minkälaista porukkaa nämä ovat? Sanoivat, että ihan hyvää ja jos jonkun haluat heistä pitämään puhetta, niin käytä Jäämereä. Se on fiksu ja sanavalmis kaveri. Näin sitten teinkin, muistaakseni pohjoismaisten kadettipäivien paras puhe, mitä ikinä olen kuullut.

Kimin uraa olen seurannut, ja silloin tällöin ollaan eri foorumeilla tavattu. Hänenkin sotilasura on vaikuttava; oli Hornet-koulutuksessa USAssa, sittemmin laivueen komentajana, sotilasavustajana Brysselissä, Pääesikunnassa eri tehtävissä, Maanpuolustuskurssien johtajana, Satakunnan Lennoston komentajana, viimeisin tehtävä oli Ilmavoimien operaatiopäällikkyys.

Tuntuu, että myös Ilmavoimissa siirrytään nyt uuden sukupolven komentajaan. Näinhän se menee, niin se aika kulkee. Sanoisin että oikea mies komentajaksi.

Kiitän koko Ilmavoimien kiltaliiton puolesta Lauria hyvistä yhteisistä vuosista, toivotan rauhaisia eläkepäiviä ja toivotan meidän kaikkien puolesta Kimille oikein hyvää komentajuutta! Ilmavoimien killat ovat tukenasi.

Jyväskylän lentoliikenne

Keski-Suomella on vankka ilmailuhistoria. Karhumäen veljekset olivat suomalaisia ilmailun uranuurtajia. Vuonna 1924 he aloittivat lentokoneen rakentamisen kotonaan Keljossa, syntyi Karhu- ja Tiira-lentokoneet. Harrastus laajeni pian liiketoiminnaksi. He rakensivat sittemmin Kuoreveden lentokonetehtaan ja perustivat Karairin, joka 1990 –luvun lopulla sulautettiin Finnairiin.

1930-luvulla puolustushallinto etsi lentokentälle sopivaa aluetta Sisä-Suomesta. Haluttiin turvallinen tukikohta kaukana itärajasta, suojaan naapurin pommikoneilta. Olihan Suomi juuri hankkinut uudet ja nopeat Blenheim-pommikoneet. Niiden tukikohdaksi rakennettiin ”Luonetti”. Paikasta kilpaili Seinäjoki ja Jyväskylä. Jyväskylässä kentän paikkaa suunniteltiin Seppälänkankaalle tai Kuokkalaan, kunnes maalaiskunta päätti luovuttaa kenttäalueen korvauksetta puolustuhallinnolle. Sen seurauksena Tikkakoskella on ollut vuodesta 1939 lähtien Ilmavoimien suurin varuskunta.

Vuodesta 2000 alkaen on Ilmavoimat keskittänyt voimakkaasti toimintoja Tikkakoskelle: upseerikoulutus, lentokoulutus, ilmatorjuntakoulutus, lentoteknisen henkilöstön koulutus jne. Tikkakoskesta on syntynyt siis Ilmavoimien koulutuskeskus, tämä huipentuu kun ensi vuonna Hawkit siirtyvät Kauhavalta Tikkakoskelle. Tällöin Jyväskylässä on Helsingi-Vantaan ja Malmin jälkeen Suomen kolmanneksi vilkkaimmin liikennöity lentokenttä.

Kaupallinen liikenne alkoi Aero Oyn toimesta Luonetjärvellä vuonna 1945. Kesäisin lennettiin Helsinki-Jyväskylä väliä. Ympärivuotiseksi siviililentoliikenne muuttui vuonna 1952. Lentoaseman hallinto- ja matkustajatilojen puuttuessa ongelma ratkaistiin totutulla tavalla ja Ilmavoimien II-hallin lähelle pystytettiin parakki Aeron käyttöön. Kestopäällysteinen kiitotie valmistui 1956 ja siviililentoasema kentän itäpuolelle vuonna 1960.

Kaupallisen liikenteen vuosittaiset matkustajamäärät ovat 1970-luvulta alkaen vaihdelleet 150 000 – 250 000 välillä aina suhdanteiden mukaan. Vuonna 2000 matkustajia oli 235 000, jonka jälkeen määrä on tasaisesti laskenut, ollen viime vuonna enää 65 000. Ennen oli päivittäin 7-9 vuoroa Helsinkiin ja koneet täynnä, nyt enää 3. Mitä vähemmän frekvenssiä, sitä vähemmän matkustajia. Ja myös toisin päin. Liikenteen väheneminen on monen tekijän summa. Lentäen Helsinkiin voittaa ajallisesti reilun tunnin, mutta meno on kalliimpaa muuhun liikenteeseen nähden. Valtion ja yritysten matkustussäännöt estävät lentämistä, kuntien virkamiehiä ei enää näy koneissa, ja lentojen aikataulutus ei tue Helsingissä käyntiä. 70-80 % liikenteestä onkin syöttöliikennettä jatkoyhteyksille. Jyväskylän lentoliikenteellä on tärkeä rooli kansainväliselle saavutettavuudelle ja tämän myötä alueen elinkeinoelämälle ja sen kehittämiselle tulevaisuudessa.

Ilmavoimat on ja pysyy Luonetjärvellä. Suomessa on sotilaslentokenttiä, siviililentokenttiä ja yhteistoimintakenttiä. Luonetjärvi on yhteistoimintakenttä Ilmavoimien ja Finavian kesken. Jos kaupallinen liikenne täältä loppuu, ”Luonetin” status muuttuu sotilaskentäksi ja kaikki kustanteet siirtyvät puolustushallinnon vastuulle. Siis kaikki Finavian tuottamat palvelut, kuten kunnossapito, lennonjohto, sääpalvelu, kaikki heille aiheutuneet kustannukset. Luulenpa, että Ilmavoimien vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi tässä tapauksessa Finavialle aiheutuu 2-3 miljoona euroa. Sillä summalla valtiovalta tukisi jo aika mukavasti maakuntamme lentoliikennettä ja sen myötä alueen ja elinkeinoelämän kehitystä. Kuten tehdään tällä hetkellä valtion toimesta Savolinna-Varkaus –akselilla.

Savonlinna ja Varkaus eivät ole maakuntakeskuksia, molemmissa alle 50 000 asukasta, mutta Jyväskylä on. Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan veturi. On täysin oikeus ja kohtuus edellyttää valtion tukea kaupallisen lentoliikenteen säilyttämiseksi Jyväskylässä. Se on mielestäni hyvää aluepolitiikkaa. Ja toivoisin myös alueellista ryhdistäytymistä lentokyytien käyttäjiksi. Kyllä varmasti säännölliset käyttäjät pääsevät kaupallisten toimijoiden hinnoistakin sopimukseen. Eiköhän porukalla säilytetä kaupallinenkin lentoliikenne Jyväskylässä.

Juha Suonperä

Eversti evp

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen