Hornettien korvaaminen

Julkaistu Keskisuomalaisessa 1.4.2019

Hornettien suorituskyvyn korvaaminen on seuraavan eduskuntavaalikauden merkittävin yksittäinen hanke. Sen mittaluokka on 7–10 miljardia euroa. Hornetin elinkaari päättyy 2025–2030, ja siihen vaikuttavat lentokoneen rakenteellinen kestävyys, varaosien, vaihtolaitteiden ja huollon tuotetuen päättyminen muiden käyttäjämaiden luopuessa kaluston käytöstä sekä Hornetin suorituskyvyn heikkeneminen suhteessa turvallisuusympäristössämme tapahtuvaan kehitykseen. 

Hornettien hankinta vahvisti aikanaan Suomen kuulumista läntisten maiden yhteisöön ja mahdollisti Suomen turvallisuuspoliittisten ja kauppapoliittisten suhteiden syventämistä Yhdysvaltoihin ja länsieurooppaan ja käytännössä Yhdysvalloista tuli Suomen tärkein kahdenvälinen yhteistyökumppani puolustuskysymyksissä. Hankinta tuki voimakkaasti Suomen  teknologista kehitystä ja täysmääräiset vastakaupat myönteisesti kauppapolitiikkaa.

Hävittäjähankinnan tarpeesta tuntuu vallitsevan selvähkö yksimielisyys, mutta lukumäärästä lienee eri näkemyksiä riippuen puolueesta. Hävittäjien suorituskyvyn korvaaminen on merkittävä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen päätös. Turvallisuusympäristömme on muuttunut selvästi haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-päätöksen. Tilanteen muutos ei suinkaan tue hävittäjämäärän vähentämistä, mieluiten päinvastoin. Hävittäjähankinnalla on valtava merkitys uskottavan puolustuskykymme ylläpitämisessä. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana suorituskykyhankkeen kumppanimaan valinnan merkitys on Suomelle erityisen keskeinen.

Hornettien täysimääräisen suorituskyvyn korvaaminen edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa. Uudet hävittäjät tulevat olemaan taistelukyvyltään tehokkaampia ja kykenevät vastaamaan ympäristössämme tapahtuvaan asejäjärjestelmien kehitykseen. Ne eivät kuitenkaan ole nykyisiä hävittäjiä nopeampia eikä toimintasädekään poikkea juuri Hornetista. Hävittäjän toimitasäde on 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja. Mielestäni tulee lähteä siitä, että koko Suomea puolustetaan. Tietty osa koneista on aina huollossa, joten matemaattisesti on helppo laskea paljonko niitä tarvitaan.

Meillä pitää olla tulevaisuudessakin kyky koko ilmatilamme hallintaan, maa- ja merivoimien taistelun tukemiseen sekä kauaskantoiseen tulivaikutukseen ja siten tuleva kalusto pitää olla moderneja monitoimihävittäjiä. Kykyä ei voi mitenkään korvata ilmatorjunnalla ja miehittämättömillä ilma-aluksilla. Koneen potentiaali ja joustavuus ovat avaintekijöitä, jotta hankittavalla koneella kyetään operoimaan uskottavasti vähintään 2060-luvulle saakka. Sen pitää siis olla ensilinjan hävittäjä vielä silloinkin. Kuten Hornetkin on edelleen.

Hornet-kaluston korvaavalla suorituskyvyllä on kyettävä vastaamaan jatkuvasti kehittyvän toimintaympäristön muutokseen, mikä edellyttää monipuolista ja laaja-alaista kykyä reagoida vaihteleviin tilanteisiin. Sen on kyettävä toimimaan kaikissa olosuhteissa, kaukovaikuttamaan täsmäasein, oltava tunkeutumiskykyä, omattava hyvät sensoriominaisuudet ja pystyttävä integroitumaan muihin järjestelmiimme. Ja omattava merkittävä kehityspotentiaali tulevaisuuteen.

Hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä on molemmilla merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäsykykyyn ja Suomen  puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Pitäkäämme puolustuskykymme uskottavana myös tulevaisuudessa. Se on yhteiskuntamme kivijalka.

Kaupunkikeskustaan elinvoimaa

Julkaistu Palokka-lehdessä 28.3.2019

Jyväskylän kaupunkikeskusta on kaupunkimme sydän ja ihmisten kohtaamispaikka. Se on asumisen sekä yritysten ja siten myös työpaikkojen kasvualue. Jyväskylän kaupungin rohkeana tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa siellä asuvien määrä ja luoda paljon uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Tänä päivänä pistää silmään, että Jyväskylän ydinkeskustassa on tyhjiä liiketiloja. Liikkeitä tulee ja menee, vaihtuvuus on reipasta. Kuluttajille on paljon tarjontaa myös verkossa ja kauppakeskuksissa. Tulevaisuudessa kulttuuri, elämykset ja ihmisten kohtaamiset ovat asioita, jotka houkuttavat keskustaan. Keskustasta tulee entistä houkuttelevampi asuinalue.

Ja kun tarkemmin asiaa pohtii, niin itse asiassa meillähän on upea keskusta; hieno kävelykatu, monipuolista kulttuuria, hyvät palvelut, helppo saavutettavuus, koukuttava satama, kaunis Harju, monipuolista asumista, hienoa arkkitehtuuria. On vaan huolehdittava ja vaalittava sen houkuttelevuudesta tulevaisuudessakin.

Keskustan voimakas kehittäminen on erittäin tärkeä asia Jyväskylän tulevaisuuden kannalta, se on kaupungin ydin ja vetovoiman kannalta oleellinen osa tulevaisuuden Jyväskylää. Jyväskylällä on kulttuurikaupungin maine. Jyväskylä on kuorolaulun kehto. Meillä on loistavia kuoroja; Vox Aurea, Musica, Studiokuoro, Sirkat, vain muutaman mainitakseni. On museoita, teattereita, ooppera, loistava sinfonia, Ilmavoimien soittokunta ja kirjasto.

Helsingin kulttuuristrategian toimeenpano on loistava esimerkki kukoistavasta kaupunkikeskuksesta. Uusi upea keskuskirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandiatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurikeskittymää. Aivan upea kokonaisuus, joka tavoittaa miljoonat kävijät vuosittain. 

Voisimme ottaa oppia ja vihdoinkin satsata kulttuurin toimintaedellytysten ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kulttuuri tukee merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja sillä on pitkävaikuttaiset seuraukset yhteiskuntamme hyväksi.

Mielestäni myös autoilijat tulee huomioida. Keskustan on toimittava pysäköinnin osalta ja keskustaan pitää olla helppo tulla. Keskustassa tulee olla jatkossakin riittävästi asukaspysäköintipaikkoja niitä tarvitseville ja asiakaspaikkoja, jotta ulkopuolisten on helppo päästä autollaan keskustaan. Myöskään alueella toimivia yrittäjiä ei tule unohtaa, mm. tavarakuljetusten/-purkujan on onnistuttava joustavasti toimintaa vaikeuttamatta.

Keskusta kiinnostaa senioriväestöä, mutta myös nuoremmille ja lapsiperheille pitää keskustassa asuminen olla helppoa ja joustavaa ja lastenkin tarpeet tulee huomioida. Keskustan tulee olla kaikenikäisille haluttu ja toimiva systeemi, jossa kulttuuri, liikunta ja luonto ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Pidetään kaupunkimme keskusta elinvoimaisena!

 

Osaaminen kunniaan

Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Koulutusjärjestelmämme on kyettävä vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan työelämän tarpeisiin. Viime vuonna toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi on tästä hyvä esimerkki ja uudistus on hyvässä vauhdissa.

Sitran selvityksen mukaan Suomen koulutusinvestoinnit ovat Euroopan kärkeä. Vuosittain koulutukseen ja osaamiseen laitetaan lähes 20 miljardia euroa. Valtion ja kuntien panostus on yhteensä 15,5 miljardia, josta valtaosa kohdistuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan noin 1,7 miljardia. Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tasalaatuinen ja yksi maailman parhaista. Menestyksen tekijät ovat sitoutuneet ja osaavat opettajat.

Kokonaisarvio on siis edelleen myönteinen, vaikka finanssikriisin jälkeen elettiin 10 surkean talouskasvun vuotta ja julkinen talous velkaantui merkittävästi. Samaan aikaan väestön ikääntyminen kasasi paineita sosiaali- ja terveysmenoihin. Myös keskellä tämänhetkistä nousukautta valtio edelleen velkaantuu, vaikka tilanne onkin saatu nykyisen hallituksen aikana haltuun. 

Tällaisessa taloustilanteessa myös koulutuksen rahoitukseen jouduttiin kajoamaan erityisesti kahdella viimeisellä hallituskaudella. Esimerkiksi Gradian valtionosuudet laskivat edellisellä hallituskaudella, jolloin opetusministeri oli nykyisestä suurimmasta oppositiopuolueesta, lähes 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällöin tehtiin muun muassa lukiokoulutuksen yksikköhintaan yli kymmenyksen vähennys. On kuitenkin totta, että ammatillisen koulutuksen rahoitukseen jouduttiin tekemään suuri leikkaus vuonna 2017 – tosin sekin oli keskustelussa jo edellisellä hallituskaudella. Gradialle se merkitsi 10 lisämiljoonan menetystä vuositasolla. Leikkaukset ovat varmasti olleet kaikille yhtä epämieluisia, mutta vaihtoehdot ovat olleet vähissä.

Koulutuksen rahoituksessa käänne on kuitenkin tapahtunut. Gradian valtionosuudet ovat vuoden 2017 jälkeen kasvussa. Viime vuodelle niitä kohdistui runsaat 4 miljoonaa enemmän eli yhteensä runsaat 83 miljoonaa. Nyt Gradian talous on tasapainossa ja henkilöstön määrä on vakiintunut.

Koulutusjärjestelmän suurin uudistus kymmeniin vuosiin on ollut toteutuksessa nyt reilun vuoden, ja siirtymävaihe jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Uusi rahoitusmalli, joka palkitsee myös mm. työllistymisestä ja ottaa huomioon opiskelijapalautteet, otetaan kokonaan käyttöön vasta vuonna 2022. Kokonaisuutta voidaan aidosti arvioida vasta myöhemmin, mutta uudistuksen keskeiset tavoitteet kuten koulutuksen joustava aloittaminen, työelämäyhteyden vahvistaminen ja opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ovat olleet yleisesti kannatettuja tavoitteita.

Resursointi vaikuttaa ainakin kohtuulliselta ja saamani käsityksen mukaan kysymys on enemmänkin opettajan työn muuttumisesta uudistuksen myötä. Kaikille opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämisen ohjelma ja ylipäätään uusi lainsäädäntö edellyttää monen asian ja prosessin uudelleen tarkastelua esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallintamisessa. Vanhasta uuteen siirtyminen sitoo haastavasti opettajien työtä ja joiltain osin se on voinut vähentää suoraa opetusta.

Gradian ammatillinen koulutus on pystynyt läpi vuosien panostamaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yrittäjyyskoulutukseen. Näissä Gradia on valtakunnan ykkösiä ja monia asioita koulutusviennistä työelämäyhteistyöhön on tehty Edufutura-yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä Jyväskylän ja muiden omistajakuntien kanssa. Oma lukunsa on koko toisen asteen yhteistyö, jossa esimerkiksi kahden tutkinnon koulutuksessa on jatkuvasti noin 400 opiskelijan volyymi.

Viime vuotisessa opiskelijajärjestöjen tutkimuksessa oli kokonaisuutena tulevaisuuteen uskova sävy. Yhdeksän kymmenestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta on ylpeä alastaan, 84 % on motivoituneita opinnoistaan. Vaikka kyselyssä toivotaankin lisää aikaa opettajilta, valtaosa on tyytyväisiä opetukseen ja neljä viidestä kokee, että opettajat ovat kannustaneet heitä opinnoissaan.

Ammatillisen koulutuksen reformi ei ole valmis, mutta tie uuteen on viitoitettu. Koulutuksessa ja osaamisessa on Suomen vauraus, hyvinvointi ja tulevaisuus! Sivistys on kansamme turva!

 

Ilmavoimat 100 vuotta –juhlalentonäytös – taivaan vartijat elementissään

Julkaistu Palokka-lehdessä 18.6.2018

Lentäminen on aina kiehtonut ihmismieltä. Päästä irti maan kahleista, irti kaikista maisista murheista taivaan suureen äärettömyyteen, surffailemaan häikäisevän kauniiden cumuluspilvien keskelle vapaana kuin taivaan lintu, on ihmisen ainainen unelma. Lentäminen ei ole helppoa, se on haastavaa. Sitä ei koskaan opi täysin, siihen on suhtauduttava nöyrästi. Vaikean teknisen laitteen hallitseminen kolmiulotteisessa maailmassa on upea tunne, siitä kertakaikkiaan nauttii. Kone ei vie miestä vaan mies vie konetta, ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Ilmailupiireissä on aina mukavaa olla. Ihmiset ovat samanhenkisiä, elämään positiivisesti suhtautuvia ja eteenpäin katsovia, hymyileviä. Näitä oli viime viikonloppuna ”Luonetti” täynnä, lähes 30 000 ihmistä oli seuraamassa eilisiä, nykyisiä ja tulevia koneita. Näytöksen teemana olikin: ”Tunne historia – Koe nykyisyys – Näe tulevaisuus”. Tämmöisessä massatapahtumassa ruuhkilta ei tietenkään voi välttyä, mutta se ei haitannut. Oli tekemisen meininkiä!

Lentonäytös oli kerta kaikkiaan upea, 10 tuntia kalustoa taivaalla. Jokaiselle jotakin. Yleisilmailua ja Ilmavoimien entisiä, nykyisiä ja tulevia. Ensimmäisen maailmansodan hävittäjälentokone Fokker D.VII säväytti. Lähti nurmikolta ja teki pienisäteisiä kaartoja rauhallisella nopeudella. Siinä oli ilmailun alkuaikojen nostalgiaa.

Midnight Hawks yhdessä Hawk-soolon kanssa oli ehkä koko homman kohokohta uusitulla ohjelmallaan yhdessä savujen kanssa. Nelirivissä tehty silmukka oli todellinen taidonnäyte. Itse asiassa koko ohjelma oli kokonaisuutena hyvä, paljon uusia elementtejä, kohtaamisia ja visuaalisesti kaunista, Finlandian soidessa taustalla.

Kaikki hävittäjien esitykset olivat hienoja ja menivät suunnitelmien mukaan, etenkin mieleen jäivät Typhoonin ja JASsin näyttävät sarjat. Uutta ja ensi kertaa Suomessa oli myös suorituskykyvertailu Hawkin ja Hornetin kesken. Vertailivat kaartokykyä, mikä on kaartotaistelussa tärkeä ominaisuus. Hawkihan on ketterä kone, mutta kun Hornet käytti jälkipoltinta niin ei Hawkilla ollut enää sanan sijaa. Sitten uutta oli myös kaksi Hawkia vs. Hornet kaartotaistelunäytös. Oli helppo todeta, että harjoituskone on harjoituskone ja hävittäjä on hävittäjä.

Kaikki HX-ehdokkaat olivat voimallisesti mukana, oli isot telttasysteemit ja erinomaiset kone-esittelyt. Ne olivat tilaisuuden suola yleisölle. Keskisuomalaiset pääsivät tutustumaan ehdokkaisiin ihan oikeasti, istumaan ohjaamoissa ja lentämään simulaattoriakin. Meillä on erinomaisia ehdokkaita.

Kertakaikkiaan aivan upea lentonäytös, kiitos Ilmavoimille ja Suomen Ilmailuliitolle ja Keski-Suomen Ilmailijoille!

Suomen Ilmavoimat on tänä päivänä yksi maailman parhaimmista ilmavoimista. Se on sadan vuoden aikaansaannos. Vaatinut paljon verta, hikeä ja myös kyyneleitä. Mutta se on samalla osoitus suomalaisten sisusta, periksiantamattomuudesta, tahdosta, isänmaallisuudesta, yhteistyöstä ja keskinäisestä luottamuksesta. Kiitoksia Ilmavoimille satavuotisesta työstä itsenäisyytemme turvaajana. Olette juhlanne ansainneet!

Juha Suonperä

Eversti evp

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Hippos2020 on loistava juttu!

Julkaistu 12.2.2019 Uusi Aalto -lehden numerossa 1/2019

Kaupunkimme strategiamme mukaan Jyväskylä on Suomen liikuntapääkaupunki, jossa elää hyvinvoivat asukkaat, elinvoimamme kasvaa ja käytämme resurssejamme viisaasti.

Hippos2020 vahvistaa merkittävästi Jyväskylän statusta Suomen liikuntapääkaupunkina. Kaupunki investoi samalla summalla kuin joutuisi peruskorjaamaan nykyisiä rakennuksia, mutta saakin nyt jotain vallan muuta.

Saamme kaupungin keskustaan aivan upeat, monipuoliset ja modernit liikunnan, urheilun, viihtymisen ja hyvinvoinnin tilat, joilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. Pohjoismaiden parhaat. Tulee monitoimiareenaa, jalkapallostadionia, Areenakeskusta, voimistelutaloa ja liikuntapuistoa. Tilat tarjoavat kansainväliset vaatimukset täyttävät puitteet mahdollistamaan suurten arvokisojen järjestämisen useissa eri lajeissa, samoin kuin monien kulttuuritapahtumien. Tuleva Hippos mahdollistaa merkittävästi koko maakunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansainvälistymistä.

Jalkapallo on maailman, Suomen ja Keski-Suomen harrastetuin laji. Hippokselle tulee Suomen ensimmäinen katettu jalkapallostadion, se on ympärivuotisesti käytettävissä ja siten se on sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti paljon järkevämpi kuin avoin stadion. Se, että stadion voidaan rakentaa nykyiseen ”tuplajäitten monttuun”, pitää kattorakenteiden kustannukset kohtuullisina. Jalkapallostadionin talvikäytöstä ovat olleet kiinnostuneita myös monien muiden lajien edustajat kuten amerikkalaisen jalkapallon, rugbyn ja golffin harrastajat. Käyttäjämäärät tullevat kasvamaan olennaisesti nykyiseen verrattuna ja erityisesti lasten ja nuorten käyttäjämäärät tulevat kasvamaan merkittävästi.

Ei myöskään sovi unohtaa, että hankkeella on merkittävä työllisyys- ja verotulovaikutus. Hippos2020:n rakentaminen synnyttää noin 14 miljoonan euron verotuotot. Valmis Hippos2020 työllistää päivittäin yli 1000 työntekijää.

Harmillista on rakentamisen aiheuttama evakkotaival lajeille. Sen aiheuttamat haitat kuitenkin minimoituu, kun pääsemme aloittamaan rakentamisen jo ensi syksynä, niinkuin on suunniteltu. Saamme maailman moderneimman urheilun ja hyvinvoinnin foorumin.

Hippos2020 on myös elinkeinopoliittisesti merkittävä hanke Keski-Suomelle. Jyväskylä voi uuden

Hippoksen avulla ottaa ison roolin alan yritysten houkuttelevana sijoituspaikkana. Hankkeen ympärille rakentuva liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ekosysteemi houkuttaa sekä tutkijoita että alan yrityksiä. Hanke vahvistaa myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön sekä KiHu:n toimintaolosuhteita. Hippos2020 tukee Jyväskylän asemaa johtavana liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin tutkimuksen kaupunkina.

Jyväskylä on Suomen liikuntapääkaupunki!

Joulumuistelu

Julkaistu Palokka-lehdessä 22.12.2018

Joulu on kristikunnan tärkein juhla ja se tuo mieleeni paljon lämpimiä muistoja. Lapsuudessa Joulu oli vuoden kohokohta. Sitä odotettiin pitkään ja aaton aattona mentiin aikaisin nukkumaan, että Joulu tulisi nopeammin. Joulutunnelma tuli itsestään. Kun aattoaamuna heräsi ja tiesi, että nyt on Joulu, se oli jo siinä. Arjen kiireet unohtuivat ja kaikki huipentui Turun joulurauhan julistukseen, sen jälkeen koko Suomi hiljeni. Aattoilta eteni aina saman tutun ja turvallisen kaavan mukaan. Joulurauhan julistuksen jälkeen oli joulusauna ja sitten paremmat vaatteeet päälle ja kuusen koristelu. Perinteisen ja runsaan jouluaterian jälkeen jännittämään joulupukkia, joka sitten vihdoin ja viimein aina tuli. Se oli aattoillan kohokohta. Ennen Tapania ei saanut edes ulos mennä, levättiin, pelattiin pelejä, syötiin hyvin. Oltiin yhdessä.

Aikuisena Joulu on hieman erilainen. Sitä nauttii lähinnä joulurauhasta, kaiken pysäyttävästä kiireettömyydestä kesken arkisen hulinan, ja perheen yhdessäolosta. Ehkä eniten muistoja tulee mieleen joulupukin vierailuista. Jokainen käynti on ollut erilainen ja aina niin mieleenpainuva. Lapsen usko pukkiin muuttuu pikkuhiljaa saduksi joulupukista ja se on aina koko perheen leikkihetki. Jäi niin mieleen kun yhtenä aattona nuorimmainen tyttäreni suuttui isälleen tulisesti, kun satuin olemaan varastolla jotain hakemassa juuri silloin, kun pukki kävi. Yhtenä aattona, vanhin tyttäreni, lienee ollut silloin kolmevuotias, odotti pukkia malttamattomasti. Pukin vierailu meni hyvin, vaikka vaari sattui juuri silloin olemaan ulkona. Tyttöä jännitti kovasti, kun pitkäpartainen ja punaiseen nuttuun sonnustautunut pukki, kyseli tiukasti, että onko oltu kilttejä? Kun lahjat oli jaettu ja pukki lähdössä, tuli tyttäreni kuiskaamaan kilttinä tyttönä korvaani: ”Isi, saanko kysyä pukilta yhtä asiaa”? Luvan saatuaan tyttö meni pukin eteen ja kysyi kirkkain sinisin silmin: ”Pukki, miksi sinulla on Tuomo-sedän verkkarihousut?”

No epäilyksen varjo jäi ja episodi jatkui seuraavana kesänä. Tyttö nyt 4 v, leikki hiekkalaatikolla mökillä vaari seuranaan. Jutteli niitä ja näitä ja vaari vastaili niitä ja näitä. Yhtäkkiä tyttö tokaisi leikin lomassa: ”Vaari, sinähän se joulupukki olit”. Hämmentynyt vaari ei saanut heti sanaa suusta, mikä olikin hyvä, sillä tyttö jatkoi tuumailujaan: ”niin ethän se sinä voinut ollakaan, koska joulupukkihan asuu Korvatunturilla”. Ja satu jatkui seuraavana Jouluna ja se jatkuu yhä edelleen.

Joulu on hiljentymisen, perheen ja ystävyyden juhla, vuoden suurin juhla. Joulu on edelleen vuoden kohokohta. Jokaisella joululla on kokemuksena ainutlaatuinen arvonsa.

Toivotan teille kaikille Rauhallista Vapahtajan Syntymäjuhlaa!

Ammatillisen koulutuksen uudistus on hyvässä vauhdissa

Julkaistu Palokka-lehdessä 9.12.2018

Sitran hiljattain ilmestyneen selvityksen mukaan Suomen koulutusinvestoinnit ovat Euroopan kärkeä. Vuosittain koulutukseen ja osaamiseen laitetaan lähes 20 miljardia euroa. Valtion ja kuntien panostus on yhteensä 15,5 miljardia, josta valtaosa kohdistuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan noin 1,7 miljardia. Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tasalaatuinen ja yksi maailman parhaista. Menestyksen tekijät ovat sitoutuneet ja osaavat opettajat.

Kokonaisarvio on siis edelleen myönteinen, vaikka finanssikriisin jälkeen elettiin 10 surkean talouskasvun vuotta ja julkinen talous velkaantui merkittävästi. Samaan aikaan väestön ikääntyminen kasasi paineita sosiaali- ja terveysmenoihin. Myös keskellä tämänhetkistä nousukautta valtio edelleen velkaantuu, vaikka tilanne onkin saatu nykyisen hallituksen aikana haltuun. 

Tällaisessa taloustilanteessa myös koulutuksen rahoitukseen jouduttiin kajoamaan erityisesti kahdella viimeisellä hallituskaudella.  Leikkaukset ovat varmasti olleet kaikille yhtä epämieluisia, mutta vaihtoehdot ovat olleet vähissä.

Koulutuksen rahoituksessa käänne on kuitenkin tapahtunut. Gradian valtionosuudet ovat vuoden 2017 jälkeen kasvussa. Tälle vuodelle niitä kohdistuu runsaat 4 miljoonaa enemmän eli yhteensä runsaat 83 miljoonaa. Gradian talous on asettumassa suunnitelmien mukaan tasapainoon ja myös henkilöstön määrä on vakiintunut.

Viime aikoina on keskusteltu kiihkeästi uudistetusta ammatillisesta koulutuksesta. Koulutusjärjestelmän suurin uudistus kymmeniin vuosiin on ollut toteutuksessa muutaman kuukauden, ja siirtymävaihe jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Uusi rahoitusmalli, joka palkitsee myös mm. työllistymisestä ja ottaa huomioon opiskelijapalautteet, otetaan kokonaan käyttöön vasta vuonna 2022. Kokonaisuutta voidaan aidosti arvioida vasta myöhemmin, mutta uudistuksen keskeiset tavoitteet kuten koulutuksen joustava aloittaminen, työelämäyhteyden vahvistaminen ja opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ovat olleet yleisesti kannatettuja tavoitteita.

Siirtymävaiheessa vaikuttaa joissain tapauksissa syntyneen huonoja kokemuksia peruskoulun päättäneiden sitouttamisesta ammatilliseen koulutukseen riittävän työjärjestyksen avulla. Tällaista kehitystä ei tietenkään saa hyväksyä vaan on tehtävä korjausliikkeitä.

Väheksymättä pitkään jatkunutta huonoa ja nyt paremmaksi kääntynyttä rahoitustilannetta, on todettava, että asiansa osaavat opettajat eivät ole kadonneet ammatillisesta koulutuksesta. Ministeriö on antanut Gradialle runsaan 7000 opiskelijavuoden koulutustehtävän, jota tekemään koulutuskuntayhtymässä on 564 ammatillista opettajaa eli jokaista opettajaa kohti on noin 12,5 opiskelijavuotta.

Resursointi vaikuttaa ainakin kohtuulliselta ja saamani käsityksen mukaan kysymys on enemmänkin opettajan työn muuttumisesta uudistuksen myötä. Kaikille opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämisen ohjelma ja ylipäätään uusi lainsäädäntö edellyttää monen asian ja prosessin uudelleen tarkastelua esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallintamisessa. Vanhasta uuteen siirtyminen sitoo haastavasti opettajien työtä ja joiltain osin se on voinut vähentää suoraa opetusta.

Gradian ammatillinen koulutus on pystynyt läpi vuosien panostamaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yrittäjyyskoulutukseen. Näissä olemme valtakunnan ykkösiä ja monia asioita koulutusviennistä työelämäyhteistyöhön on tehty Edufutura-yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä Jyväskylän ja muiden omistajakuntien kanssa. Oma lukunsa on koko toisen asteen yhteistyö, jossa esimerkiksi kahden tutkinnon koulutuksessa on jatkuvasti noin 400 opiskelijan volyymi.

Uusimmassa opiskelijajärjestöjen tutkimuksessa oli kokonaisuutena tulevaisuuteen uskova sävy. Yhdeksän kymmenestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta on ylpeä alastaan, 84 % on motivoituneita opinnoistaan. Vaikka kyselyssä toivotaankin lisää aikaa opettajilta, valtaosa on tyytyväisiä opetukseen ja neljä viidestä kokee, että opettajat ovat kannustaneet heitä opinnoissaan.

Ammatillisen koulutuksen reformi ei ole valmis, mutta tie uuteen on viitoitettu. Koulutuksessa ja osaamisessa on Suomen vauraus, hyvinvointi ja tulevaisuus!

 

Supervaalivuosi edessä – äänestäjien unelma?

Julkaistu Palokka-lehdessä 24.9.2018

Tulevan vuoden aikana kansalaisten äänestysintoa koetellaan; on eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja vielä maakuntavaalitkin. Ensimmäisenä vaalikarkelot aloittaa marraskuun seurakuntavaalit.

Kirkolla on merkittävä rooli ja paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen mukana on aikanaan yhteiskuntaamme tullut kristillinen arvopohja, josta kumpuaa lähimmäisen rakkaus, tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, heikomman puolustaminen ja lähimmäisestä huolehtiminen. Vaikka maailma muuttuu ja moniarvoistuu, on kirkolla yhä edelleen vankka rooli yhteiskunnassamme. Se ylläpitää edellä mainittuja asioita ja arvoja sekä käytännön että keskustelun tasolla.

Kirkko tekee tärkeää lähimmäisen rakkautta toteuttavaa työtä. Se toimii lasten ja lapsiperheiden, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien keskuudessa. Se tarjoaa henkistä, hengellistä ja myös aineellista apua niitä tarvitseville. Kirkko saattaa usein olla se taho, joka ”ottaa kopin” niistä ihmisistä, jotka jäävät muun yhteiskunnan avun ulkopuolelle.

Kirkko järjestää ilmaisia aktiviteetteja eri ikäisille, nostaa esille apua tarvitsevia ja pitää ääntä niiden puolesta, joiden ääni ei muuten pääse esille. Se ylläpitää keskustelua asioista, jotka tarvitsevat esille nostamista.

Meillä kaikilla on varmaan omakohtaiset kokemuksemme kirkosta. Itselleni on voimakkaasti mieleen jäänyt rippikoululeiri. Se oli hämäläisessä vanhassa leirikeskuksessa hienolla paikalla Pyhäjärven rannalla. Kaksiviikkoinen tapahtuma, missä aikuisuuden kynnyksellä olevat iloiset nuoret nauttivat toistensa seurasta, pelailtiin pelejä, tehtiin näytelmiä ja leikkejä ja pohdittiin elämän ihmeellisyyksiä. Muistan monet tapahtumat vieläkin kuin eilisen päivän. 

Tänä päivänä rippikoulu on yhä edelleen nuorten suuressa suosiossa, mikä on varsin hieno asia. Rippikoulu on monessa mielessä kasvattavaa ja opettavaista aikaa nuorille. Se on kokonaisuus, joka sitouttaa nuoria yhteisiin asioihin ja toisistamme välittämiseen.

Toki elämäni varrella on ollut myös paljon iloja ja suruja, häitä ja hautajaisia. Kirkko on  monessa ollut mukana. Pääsiäisen tienoon hiljentyminen perinneruokineen kuuluu yhä edelleen elämääni. Samoin joulu ja joulun odotuksen ajan adventtikirkon hoosianna, joka on aina pakko saada kuulla ja jopa laulaa. Ja kaikki tietenkin huipentuu kirkkovuoden päätapahtumaan joulujuhlaan. Se on hiljentymisen, perheen ja ystävyyden juhla, Vapahtajamme syntymäjuhla. Siihen kulminoituu kirkollinen vuosi, työt on tehty ja on rauhan aika. Maa on hiljentynyt ja taustalla kuuluu Jouluyö, juhlayö.

Juha Suonperä

Eversti evp

Kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja

Suomen Ilmavoimat 100 vuotta

Julkaistu Palokka-lehdessä 15.5.2018

Suomen Ilmavoimat viettää satavuotisjuhlaansa. Se on maailman vanhimpia itsenäisiä ilmavoimia, ehkä vain Meksikolla on vanhempi. Brittien kuuluisa Royal Air Forcekin on meitä pari kuukautta nuorempi. Homma lähti liikkeelle sisällissodan 1918 kevään myrskyissä, kun Mannerheim liitti päiväkäskyllään ruotsalaisten lahjoittaman lentokoneen ”Suomen Valkoisen Armeijan Ilmailutarhaan lentokoneena numero 1”. Syntysanat oli lausuttu.

Alku oli suunnanhakua ja taival tuskaista köyhässä maassa. Oli vesilentokoneita, venäläisiltä jääneitä ja varastettuja koneita sekä yksittäisiä lahjoituksia. Viisi sodan vuotta sai aikaan suuren muutoksen ja Ilmavoimiemme hävittäjätorjunta, valvonta- ja johtamisjärjestelmineen, kehittyi voimakkaasti ja oli merkittävässä roolissa saavuttaessamme torjuntavoiton. Sodan jälkeiset sotakorvausvuodet olivat Ilmavoimien kannalta suvantovaihdetta. Vasta 1960-luvulta alkoi jälleen kehittäminen, niin että Ilmavoimamme on tänä päivänä tunnustetusti yksi maailman parhaista hävittätorjuntailmavoimista. Jos minulta kysytään, niin paras.

Merkkivuotta juhlistetaan usein eri tilaisuuksin. Suomenlinnassa oli mieleenpainuva tilaisuus, kun lottien sota-aikana ylläpitämä ilmavalvonta-aluekeskus avattiin yleisölle. Ilmavalvonta oli lottien vaarallisin tehtävä. He tähystivät torneissa viholliskoneita. Havainnot soitettiin puhelimella aluekeskuksiin, jossa koottiin kokonaiskuva ja sen perusteella johdettiin koneet torjuntaan. Lotat olivat monissa eri tehtävissä vapauttaen kymmeniä tuhansia miehiä rintamalle. Kunnia heille!

Ilmavoimien lentotekniikka juhlii 100-vuotistaivaltaan toukokuussa Jyväskylässä ja ”hävittäjäilmailun kehto” Utti kesäkuussa. Lentotekniikan rooli Ilmavoimien suorituskyvyn kehittämisessä ja ylläpidossa on ollut aivan olennainen asia ja Utti oli merkittävin lentotukikohta Ilmavoimiemme neljänä ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Ehkä näyttävin on kuitenkin Ilmavoimien kaikkien aikojen lentonäytös, joka järjestetään Juhannusta edeltävänä viikonloppuna Luonetjärvellä, teemana ”Tunne  historia – Koe nykyisyys – Näe tulevaisuus”.

Lentonäytöksen painopiste on Ilmavoimien käytössä olleet lentokoneet. Näiden lisäksi ilmassa nähdään hävittäjäkandidaatteja. Niistä virallisesti tulonsa on varmistanut Rafale ja Typhoon. Molemmat nähdään ilmassa. Lockheed Martinin F-35 on esillä maanäyttelyssä. Tilanne näyttää hyvältä myös Super Hornetin ja Jas Gripenin suhteen. Virallisia vastauksia odotellaan.

Ilmavoimien nykykalusto on esillä lentonäytöksessä niin maassa kuin ilmassa. Viime vuosien lentonäytöksestä totuttuun kaavaan Vinka soolo, Hawk soolo, Hornet soolo ja Midnight Hawks. Viimeksi mainittu on siis Ilmavoimien taitolento-osasto.

Toki kaksipäiväinen lentonäytös on pääasia, mutta myös maanäyttely on hyvin laaja. Kansainvälistä ilmailuteollisuutta on laajalti paikalla samoin kuin kansallista ilmailua, siihen liittyvää teollisuutta ja koulutustoimintaa. Ilmavoimien historiaa on näkyvillä niin koneina kuin kuvina. Monipuolista tarjontaa ja ilmailullista myytävääkin on paljon, eikä tule unohtaa Sotkun munkkikahveja!

Vuosisadan lentonäytös on luontevaa järjestää täällä Jyväskylässä, sijaitseehan täällä Ilmavoimien merkittävin varuskunta. Jyväskylä on Ilmavoimien pääkaupunki.

Kiitoksia Ilmavoimille satavuotisesta työstä itsenäisyytemme turvaajana. Olette juhlanne ansainneet. Oikeastaanhan se on meidän kaikkien juhla!

 

Lentoliikenne on välttämättömyys

Julkaistu Keskisuomalaisessa 12.12.2017

Keski-Suomella menee tällä hetkellä lujaa, koko muuta maata paremmin. Vienti vetää, työttömyys on laskenut vuodessa yli 20 % ja verotulot kasvavat ennusteita paremmin. Keski-Suomen veturina on Jyväskylän seutu lähes 8 % kasvullaan. Siis todella kovia tunnuslukuja lähes jokaisella toimialalla.

Jyväskylä kasvaa kovaa vauhtia. Sairaalamäelle rakennetaan Suomen moderneinta keskussairaalaa, Kankaalle Suomen moderneinta kaupunkialuetta, Hippokselle kohta kansainvälisestä huippua oleva liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. 

Keski-Suomen vetovoimaisuudesta ja kilpailukyvystä on huolehdittava. Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä asioista maakuntamme kehittymisen kannalta tulevaisuudessa. Voi vallan hyvin todeta, että jos kaupallinen lentoliikenne loppuisi, Jyväskylä tippuisi kansainvälisen ”bisneksen” kartalta, vientiteollisuus taantuisi. Lentoliikenteen toimivuus on aivan olennainen asia kansainvälisen liiketoiminnan ja elinkeinoelämän kehittymisen kannalta.

Matkailu on tänä päivänä maailman voimakkaimmin kasvava elinkeino. Meillä on upea luonto, on vuodenajat, on elämysmatkailua, on rinteitä rantoja, puhtautta, turvallisuutta, viisi kansallispuistoa ja vaikka mitä. Aasia on lähellä. Keski-Suomessa on havahduttu tähän. Saavutettavuus on matkailun peruskysymyksiä.

Jyväskylä on osaamisklusteri, kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Täällä on 40 000 opiskelijaa, loistava yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattikoulutus. Edustavat monilla teknologian aloilla aivan maailman huippua. Koulutusvienti kasvaa kovaa kyytiä ja yliopistolle on tärkeätä onnistua rekrytoimaan huippututkijoita maailmalta. Kansainvälinen opiskelijavaihto on hyvässä kasvussa. Kansainvälistyminen on tulevaisuuden elinehto.

Kaupallisesta lentoliikenteestämme 85 % on Helsingistä kautta maailmalle ja päinvastoin. Kansainvälisyyden kehittyminen vaatii hyvät lentoyhteydet. Kansainväliset konferenssit, messut, konsernien pääkonttorit ovat mieluummin kaupungeissa, joilla on hyvät yhteydet. Kiireiset ihmiset jättävät monesti väliin tilaisuudet, joihin ei helposti pääse.

Ilmavoimat on ja pysyy Luonetjärvellä. ”Luonetti” on yhteistoimintakenttä Ilmavoimien ja Finavian kesken. Jos kaupallinen liikenne täältä loppuisi, sen status muuttuisi sotilaskentäksi ja kaikki kustanteet siirtyisivät puolustushallinnon vastuulle. Siis kaikki Finavian tuottamat palvelut, kuten kunnossapito, lennonjohto, sääpalvelu. Lisäkustannuksiksi tässä tapauksessa aiheutuisi siis 2-3 miljoona euroa, jonka ennen maksoi kaupallinen liikenne. Sillä summalla valtiovalta tukisi jo aika mukavasti maakuntamme lentoliikennettä ja sen myötä alueen ja elinkeinoelämän kehitystä.

Tehkäämme yhdessä kaikki sen puolesta, että kaupallinen lentoliikenne säilyy ja vilkastuu Keski-Suomessa.

”Kiitotien päässä on taivaassa reikä ovi miltei mahdottomaan”

Juha Suonperä

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja