Juhlapuhe ilmasotakoulun vuosipäivän juhlassa 31.10.2014

EVERSTI JUHA SUONPERÄN JUHLAPUHE ILMASOTAKOULUN VUOSIPÄIVÄN JUHLASSA 31.10.2014

Arvoisa Ilmasotakoulun johtaja, hyvä juhlaväki

Vietämme tänään Ilmasotakoulun vuosipäivänä myös perinnepäivää.

Perinteet antavat juuret, me annamme siivet. Ilmasotakoululla on vahvat ja moninaiset juuret ja ne ulottuvat syvälle isänmaamme historiaan. Tukevien juurien varassa seisova puu ei huoju maailman myrskyissä.

Hävittäjälentämisen ja lentokoulutuksen juuret lähtevät Vapaussodan kevään 1918 Karjalan Antreasta, jonne perustettiin Lento-osasto 2, sinne koottiin muun muassa valkoiseen armeijaan loikanneita venäläisiä lentäjiä koneineen. Ensimmäiset suomalaiset lentäjät olivat saaneet koulutuksensa keisarillisen Venäjän armeijan ilmavoimissa. Tuon aikaiset kenttäolosuhteet olivat varsin vaatimattomia, aalttiina kelien vaihteluille ja lentokoulutusta siirreltiin lyhyin välein, ensin Uttiin sitten Turkuun , Santahaminaan ja vihdoin Kauhavalle 1929.Sen nimi oli silloin Ilmailukoulu.

2000-luvun alusta alettiin koulun toimintoja sitten siirtää pala palalta Tikkakoskelle. Ensin kadettikoulutus, sitten vinka-lentokoulutus jne. Nimet vaihdettiin vuonna 2005 Ilmavoimien Viestikoulusta tuli Ilmasotakoulu ja Kauhavalle palautettiin nimeksi Lentosotakoulu. Muistan tuon nimenvääntötaistelun hyvin, jos sitä nyt taisteluksi kannattaa sanoa. Olinhan silloin koulumme johtaja. Olimme täällä päässä hyvin vaitonaisia ja varovaisia, kyseessähän oli Kauhavalaisille hyvin herkkä asia. Nimeksemme oli ehdolla Ilmavoimakoulua, perinteistä Rykmenttiä ynnä muuta. Ilmavoimien esitys taisi olla jonkinlainen kompromissi. Onneksi Pääesikunta kuitenkin päätti asian mainitulla tavalla. Ja nyt kun asiaa tarkastelee, niin päätöshän oli aivan oikea.

Ilmavoimien koulutuksen keskittäminen saa päätöksensä kun Hawkit siirtyvät joulukuussa Tikkakoskelle. Täytyy sanoa, että ruljanssin aikana ei koulujen välillä ollut riitoja ja oltiin Janhusen kanssa jo silloin hyviä kavereita. Mutta voitte arvata kun kävin Kauhavan rotareille pyydettynä luennoitsijana kertomassa Ilmavoimien Viestikoulun tulevaisuuden näkymistä, niin Kievarissa vallitsi silloin hyvin lämminhenkinen tunnelma.

Ilmvoimien viestialan koulutuksen katsotaan alkaneen joulukuun ensimmäisestä päivästä 1941, jolloin Naarajärvelle perustettiin Ilmavoimien Viestivarikko. Sen nimi muutettiin seuraavana vuonna Viestikouluksi, koska viestihenkilöstön koulutus oli sen päätehtävä. Koulun kasvaessa tilat kävivät ahtaiksi ja se siirrettiin 1943 Hämeenlinnan Suomen kasarmille ja koulun lentue sai käyttöönsä Parolan kentän. Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta koulun nimi muutettiin sotien jälkeen Viestipataljoonaksi ja jälleen tilan ahtaudesta johtuen se siirrettiin vuonna 1962 Luonetjärvelle valmistuneisiin upeisiin tiloihin. Esikuntarakennus jäi tosin samassa yhteydessä rakentamatta, se sijoitettiin väliaikaisesti parakkiin ja jäätiin odottamaan uutta esikuntarakennusta. Taidatte muuten odotella vieläkin.

Ilmavoimien lentoteknisen henkilöstön koulutuksen katsotaan alkaneen toukokuun 15. päivänä vuonna 1918 Turussa järjestetystä ilmavoimien mekaanikkokurssista. Sittemmin Ilmailukoulun yhteyteen Santahaminaan perustettiin Mekaanikkokoulu, josta tehtiin ensimmäistä kertaa itsenäinen joukko-osasto 1933. Vuonna 1952 se liitettiin Kauhavan Ilmasotakouluun. Jämsän Halliin rakennettiin uudet upeat lentotekniset koulutustilat ja Ilmavoimien Teknillinen koulu syntyi. Ja viime vuonnahan se sitten siirrettiin tänne, jälleen osaksi Ilmasotakoulua.

Talvisodan aikana tuli esille tarve perustaa koulu nuorelle ilmatorjunta-aselajille, jotta toimintoja voitaisiin yhdenmukaistaa ja kehittää. Ilmatorjuntakoulu perustettiin 1. elokuuta 1940 Santahaminaan. Se siirrettiin Tuusulan Hyrylään 1963 ja liitettiin osaksi Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiä. 1980-alussa aloitettiin selvitystyö Ilmasotakoulun ja Ilmatorjuntakoulun yhdistämiseksi, siis jo yli 30 vuotta sitten. Hanke kuitenkin kariutui aselajin suhtauduttua asiaan kielteisesti. Asia tuli uudelleen esille 2000-luvun Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kun Helsingin Ilmatorjuntarykmentti liitettiin osaksi Panssariprikaatia Parolannummelle ja vuoden 2008 alusta koulu siirrettiin Tikkakoskelle osaksi Ilmasotakoulua.

Hyvät ystävät. Teillä on paljon arvokkaita perinteitä vaalittavananne. Perinteillä siirretään sukupolvelta toiselle kulttuuria ja arvomaailmaamme. Ne ovat tapoja, muistoja, arvoja, jotka korostavat kansallista yhteenkuuluvaisuutta kertomalla menneiden polvien saavutuksista ja uhrauksista, työstä ja taistelusta maan puolesta. Vaalimalla sotilasperinteitä, pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan uskoa tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana ja vaikuttamaan maanpuolustustahtoa kohottavasti suomalaisten keskuudessa.

Tänään avattu hieno muistomerkkipuisto edustaa kaikkia Ilmasotakoulun juuria. Muistuttakoon se teitä koulumme upeasta historiasta ja aiempien sukupolviemme uhrauksista ja antakoon siten voimaa tulevaisuuteen, jatkuvasti kehittää ja uudistaa toimintaa, olla aina kehityksen kärjessä. Perinteet antavat juuret ja te annatte siivet.

Niin muuttuu maailma, Eskoseni, todettiin Kiven Nummisuutareissa jo 1800-luvun lopulla. Niin se muuttuu, niin se on tehnyt aina. Se ei pysähdy ja tulevaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa, kuten varmaan olette huomanneet. Historiaa on aivan pakko tuntea, jos aikoo ymmärtää tätä päivää, saati ennustaa tulevaisuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen elettiin vuosikymmenet niin sanottua kylmän sodan aikaa. Puhuttiin kauhun tasapainosta, oli vahva itä-länsi asetelma, Varsovan liitto vastaan NATO. Kauhun tasapainon takia elettiin vakiintuneissa ja ennakoitavissa olevaa aikaa. Rautaesiripun murentuessa 90-luvun taitteessa patoutuneet paineet purkautuivat. Eurooppaan syntyi 16 uutta valtiota. Monet entiset Varsovan liiton maat pyrkivät kiireesti NATOn siipien suojiin. Balkanin ruutitynnyri räjähti, alkoi pitkäaikainen ja verinen sota. Kuka olisi voinut ennustaa näin suurta yhtäkkistä muutosta Euroopassa?

Venäjän sota Georgiassa vuonna 2008 vaiettiin lännessä suhteellisen nopeasti. Ukrainan sota toi kriisin lähemmäksi ja muutti sodankäynnin muotoja. Venäjä ei katsonut suopein silmin Ukrainan lähestymistä länteen ja mahdollista NATOn laajentumista. Ukraina on tavallaan ollut aina osa äitivenäjää, siellä on paljon Venäjän uusinta ase- ja ilmailuteollisuutta ja Krimillä Venäjän Mustan meren laivasto ja todella suuret luonnonvarat.

Venäjän tilanne on nyt vakaa. Parin viime vuosikymmenen aikana olemme nähneet Venäjällä kommunismin kukistumisen, Neuvostoliiton hajoamisen, 90-luvun Jeltsinin ajan sekasorron, 2000-luvun Putinin vallan keskityksen. Suuria muutoksia, joita oli todella vaikea ennustaa kylmän sodan aikaan.

Sotilaallisen voiman käyttöä Euroopassa ei voi sulkea pois kansainvälisen politiikan työkalupakista. Maanpuolustuksesta on pidettävä huolta, vaikka se taloudellisesti huonoina aikoina vähän sattuukin. Ja meidän itse huolehdittava turvallisuudestamme ja pidettävä yllä riittävää maanpuolustuskykyä, olimme sitten liittoutuneita tai emme. Tänä päivänä etenkin ilmapuolustuksemme suorituskykymme on aivan maailman huippuluokkaa, parempaa kuin se koskaan on ollut, pitäkäämme se semmoisena.

Suuresti kunnioitetun kenraalin Adolf Ehrnroothin sanoin: Suomi on hyvä maa, se on puolustamisen arvoinen ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa. The Best Country in the World, kuten Newsweek sen maailmalle kertoi.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää vuosipäivää, nauttikaa siitä, olette juhlanne ansainneet!

Tikkakosken ilmavoimien ”päätukikohta”

Jyväskylä on merkittävä varuskuntakaupunki. Meillä on Suomen toiseksi suurin varuskunta heti Helsingin jälkeen palkatun henkilöstön määrällä mitattuna. Varuskunta työllistää lähes 1500 henkeä. Vuoden vaihteessa Luonetjärven varuskunnan nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi.
Lentotukikohta rakennettiin sisämaahan uusille ja nopeille Blenheim-pommikoneille juuri talvisodan alla, suojaan naapurien pommituksilta. ”Luonetti” täyttää tässä kuussa 75 vuotta.

Puolustusvoimat on keskittänyt viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi toimintojaan Tikkakoskelle, mikä julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle. Luonetjärven varuskunnan kehittäminen on kuitenkin yksi niistä positiivisista asioista mitä Keski-Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu. Ja onhan niitä muitakin kuten Valmetin paperikoneteollisuus, Äänekosken biotuotetehtaan tulevat investoinnit, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden piristymiset.

Kaikki alkoi vuonna 2000, jolloin päätettiin keskittää Puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin koulutus Tikkakoskelle, koska Ilmavoimissa oli alan parasta osaamista. Se oli päänavaus, alkoi rakentaminen ja toimintojen keskittäminen. Rakennettiin muun muassa uusi koulutalo, elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus ja laivuerakennus. Organisaatiot uudistettiin, komppanioiden kasarmirakennukset peruskorjattiin ja modernisoitiin nykyaikaisiksi. Tuli uudisrakennuksia, peruskorjauksia, laajennuksia, plattaremonttia, yli sadalla miljoonalla eurolla. Ja rakentaminen jatkuu myös tulevina vuosina.

Tikkakoskelle on siis keskitetty lähes kaikki Ilmavoimissa annettava koulutus. Loppuvuodesta siirretään Kauhavalta myös Hawk-lentokoulutus. Siis Hallin ja Kauhavan varuskunnat lakkautetaan ja Tikkakoskelle siirretään niiden toiminnot. Se on Hallille ja Kauhavalle tietenkin kova paikka.

Alun kolmatta sataa nuorta perhettä miettii tällä hetkellä Pohjanmaalla ja Jämsän seudulla mahdollista muuttoaan Jyvässeudulle. Tikkakosken palvelujen saneeraaminen on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa. Uimahalli/monitoimitalo ja siihen liittyvät nuorisotilat poistettiin käytöstä, samoin pari leikkipuistoa ja uimaranta. Yhden leikkipuiston ylläpitäminen maksaa kunnalle reilut 5000 € vuodessa. Lukion kohtalo on suurennuslasin alla eikä terveyskeskuksesta saada lääkäripalveluja. Tikkakosken liikuntapaikkatarjonta ei ole tällä hetkellä tarpeeseen nähden riittävä.

Mutta parempaan suuntaan vihdoinkin mennään. Kaupunki on todennut, että asukasmäärä ja Tikkakosken maantieteellinen sijainti erillään muusta kaupunkirakenteesta edellyttää omaa alueellista lähiliikuntapaikkaa. Eli keskustan koulupiha-alueiden ja ”Monnarin”-alueelle tehdään yleissuunnitelma, jota sitten 2016 toivottavasti aletaan toteuttaa. Samalla periaatteella kuin tehtiin lähiliikunta-alueet Keljoon ja Puistokoululle. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä eri osapuolten, muun muassa varuskunnan kanssa. Siitä tulee turvallinen ja valoisa lähiliikuntapuistokokonaisuus, joka palvelee aina lapsista ikäihmisiin saakka. Sinne tulee skeittirataa, juoksurataa, tekonurmea, frisbeegolfrataa, pienpelikaukaloa, ulkokuntolaitteita. Kaikille vähän jotain, jotain mikä liikuttaa ihmisiä.

Tikkakosken palvelujen ylläpitämisellä ja kehittämisellä parannetaan myös mahdollisuuksiamme saada ”pakkosiirrettyjä” muuttamaan alueelle. Valtion satsatessa voimakkaasti Tikkakosken kehittämiseen, tulee mielestäni kunnankin hoitaa velvollisuutensa palvelujen tuottajana.

Tikkakoskelle on vuosien saatossa syntynyt melkoinen ilmapuolustuksen osaamiskeskus, ainoa tässä maassa ja siellä on ilmailun huippuosaamista laidasta laitaan. Ilmailu on yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksista.

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu

Tikkakoski talkoo ilmavoimaa

Jyväskylä on varuskuntakaupunki, ja merkittävä semmoinen onkin. ”Luonetti” on toiseksi suurin varuskunta Suomessa heti Helsingin jälkeen palkatun henkilöstön määrällä mitattuna. Varuskunta työllistää lähes 1500 henkeä. Ensi vuoden vaihteessa sen nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi.

Jyväskylällä ei ole vielä siinä määrin varuskuntakaupungin leimaa kuten Lappeenrannalla, Haminalla, Hämeenlinnalla ja monella muulla kaupungilla on. Puolustusvoimat on kuitenkin ollut alueella jo vuodesta 1939 lähtien, ensi kuussa tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä kun ensimmäiset Blenheimit laskeutuivat Tikkakoskelle. Lentokenttä rakennettiin sisämaahan uusille pommikoneille juuri talvisodan alla, suojaan naapurien pommituksilta.

Puolustusvoimat on keskittänyt viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi toimintojaan Tikkakoskelle, mikä julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle. Ilmavoimat ei ole toitottanut toimistaan suuremmalti jatkuvien saneerausten ja leikkausten alla, eikä alueen media ole aina ollut kovin aktiivinen ilmavoimien suuntaan. Luonetjärven varuskunnan kehittäminen on kuitenkin yksi niistä positiivisista asioista mitä Keski-Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu. Ja onhan niitä muitakin kuten Valmetin paperikoneteollisuus, Äänekosken biotuotetehtaan tulevat investoinnit, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden piristymiset.

Vuonna 2000 päätti puolustusvoimien komentaja kenraali Gustav Hägglund keskittää elektronisen sodankäynnin koulutuksen Tikkakoskelle, koska ilmavoimissa oli puolustusvoimien parasta osaamista sillä alalla. Se oli päänavaus, alkoi rakentaminen ja toimintojen keskittäminen. Rakennettiin uusi koulutalo, elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus, laivuerakennus, jne. Tuli uudisrakennuksia, peruskorjauksia, laajennuksia, plattaremonttia yms. Ja rakentaminen jatkuu edelleen myös tulevina vuosina.

Tikkakoskelle siirrettiin ilmavoimien upseerikoulutus, päällystön koulutus, Ilmatorjuntakoulu, lentoteknisen henkilöstön koulutus ja Vinka-lentokoulutus. Loppuvuodesta siirretään Kauhavalta myös Hawk-lentokoulutus. Siis Hallin ja Kauhavan varuskunnat lakkautetaan ja Tikkakoskelle keskitetään niiden toiminnot. Se on Hallille ja Kauhavalle tietenkin kova paikka.

Alun kolmatta sataa nuorta perhettä miettii tällä hetkellä Pohjanmaalla ja Jämsän seudulla mahdollista muuttoaan Jyvässeudulle. Tikkakosken palvelujen saneeraaminen on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa. Uimahalli/monitoimitalo ja siihen liittyvät nuorisotilat poistettiin käytöstä, samoin pari leikkipuistoa ja uimaranta. Yhden leikkipuiston ylläpitäminen maksaa kunnalle reilut 5000 € vuodessa. Lukion kohtalo on suurennuslasin alla eikä terveyskeskuksesta saada lääkäripalveluja. Tikkakosken liikuntapaikat eivät ole tarpeeseen nähden riittäviä. Tikkakoskelta on reilut 20 kilometriä Jyväskylään ja bussimatka kestää melkein tunnin.

Tikkakosken palvelujen ylläpitämisellä ja kehittämisellä parannettaisiin mahdollisuuksiamme saada pakkosiirrettyjä muuttamaan alueelle. Valtion palkollisina he ovat vakaita veronmaksajia. Kun valtio satsaa voimakkaasti Tikkakosken kehittämiseen, tulisi mielestäni kunnankin hoitaa velvollisuutensa palvelujen tuottajana.

Tikkakoskelle on vuosien saatossa syntynyt melkoinen ilmapuolustuksen osaamiskeskus, ainoa tässä maassa ja siellä on ilmailun huippuosaamista laidasta laitaan. Ilmailu on yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksista.

 

Juha Suonperä

Eversti evp

Kaupunginvaltuutettu

 

Artikkeli: Pilven Veikko 1.4.2014

Lentäjä Puolustusvoimien komentajaksi.

Suomen jo lähes satavuotisen itsenäisyyden aikana meillä on ollut 23 eri Puolustusvoimien komentajaa; maavoimien upseereita ja kaksi meriupseeria. Voisi sanoa, että vihdoinkin on Ilmavoimien aika. Vuonna 1990 valittiin amiraali Jan Klenberg Puolustusvoimien komentajaksi, monien hämmästellessä. Aika oli kypsä valita ylimpään johtoon muidenkin kuin maavoimien upseereita. Sen jälkeen on vallassa ollut reilut 12 vuotta merimies ja vähän vajaat 12 vuotta maavoimien upseeri. Nyt ensimmäistä kertaa lentäjä. Hieno homma!

Kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergiä (54v) pidetään uuden sukupolven komentajana. Hänellä on vaikuttava meriittilista, toki myös kansliapäällikkö Arto Rädylläkin (58v) olisi ollut. Painotteisuudet ovat hieman eri suuntaisia; Artolla kansainvälinen toiminta ja Puolustusministeriö, Jarmolla Ilmavoimat ja Pääesikunta. Charles on toiminut operatiivisella alalla, logistiikkapuolella, omaa puolustushaarakomentajan kokemuksen, ollut läheisessä yhteistyössä Puolustusministeriön kanssa. Hänellä on myös merkittävä kansainvälinen kokemus ja hyvä yhteistyö siihen liittyen. Sotatalouspäällikkönä hän vastasi Puolustusvoimien suurimman uudistuksen eli logistiikkalaitoksen perustamisesta. Kadettikurssinsa priimus oli merkittävässä roolissa aikanaan Hornetin käyttöönotossa. Tämä tuskinpa on haitaksi uudessa roolissaan Puolustusvoimien komentajana. Kohtahan alkaa muun muassa uuden hävittäjäkaluston hankinta. Lämpimät onnittelut Charles!

Ilmavoimien komentaja vaihtui. Olin monien muiden kanssa komentajien vaihtotilaisuudessa Luonetjärven varuskuntakerholla. Oli lämminhenkinen ja mukava tilaisuus, jopa koskettava. Paljon oli ystäviä paikalla. Purasen Lauri luovutti Ilmavoimien komentajuuden Jäämeren Kimille. Hienoja miehiä, minulla oli kunnia saada olla molempien kenraalien kanssa paljon tekemisissä työurani aikana. Arvostan herroja korkealle.

Olimme Laurin kanssa kollegoja, kun hän oli Lapin Lennoston ja minä Karjalan Lennoston komentajana. Perustimme lennostojen komentajien ”yhteistyöfoorumin”. Janhusen Kari oli Satakunnan Lennoston komentaja ja kolmikanta toimi tosi hyvin. Toki lennostojen välinen yhteistyö oli jo vuosien saatossa rakentunut hyväksi..

Nuorena väkisin Kauhavalle siirrettynä upseerina jouduin samantien kadettikurssin vt johtajaksi. Kurssilla oli eräs Kim Jäämeri. Kyselin että minkälaista porukkaa nämä ovat? Sanoivat, että ihan hyvää ja jos jonkun haluat heistä pitämään puhetta, niin käytä Jäämereä. Se on fiksu ja sanavalmis kaveri. Näin sitten teinkin, muistaakseni pohjoismaisten kadettipäivien paras puhe, mitä ikinä olen kuullut.

Kimin uraa olen seurannut, ja silloin tällöin ollaan eri foorumeilla tavattu. Hänenkin sotilasura on vaikuttava; oli Hornet-koulutuksessa USAssa, sittemmin laivueen komentajana, sotilasavustajana Brysselissä, Pääesikunnassa eri tehtävissä, Maanpuolustuskurssien johtajana, Satakunnan Lennoston komentajana, viimeisin tehtävä oli Ilmavoimien operaatiopäällikkyys.

Tuntuu, että myös Ilmavoimissa siirrytään nyt uuden sukupolven komentajaan. Näinhän se menee, niin se aika kulkee. Sanoisin että oikea mies komentajaksi.

Kiitän koko Ilmavoimien kiltaliiton puolesta Lauria hyvistä yhteisistä vuosista, toivotan rauhaisia eläkepäiviä ja toivotan meidän kaikkien puolesta Kimille oikein hyvää komentajuutta! Ilmavoimien killat ovat tukenasi.

Jyväskylän lentoliikenne

Keski-Suomella on vankka ilmailuhistoria. Karhumäen veljekset olivat suomalaisia ilmailun uranuurtajia. Vuonna 1924 he aloittivat lentokoneen rakentamisen kotonaan Keljossa, syntyi Karhu- ja Tiira-lentokoneet. Harrastus laajeni pian liiketoiminnaksi. He rakensivat sittemmin Kuoreveden lentokonetehtaan ja perustivat Karairin, joka 1990 –luvun lopulla sulautettiin Finnairiin.

1930-luvulla puolustushallinto etsi lentokentälle sopivaa aluetta Sisä-Suomesta. Haluttiin turvallinen tukikohta kaukana itärajasta, suojaan naapurin pommikoneilta. Olihan Suomi juuri hankkinut uudet ja nopeat Blenheim-pommikoneet. Niiden tukikohdaksi rakennettiin ”Luonetti”. Paikasta kilpaili Seinäjoki ja Jyväskylä. Jyväskylässä kentän paikkaa suunniteltiin Seppälänkankaalle tai Kuokkalaan, kunnes maalaiskunta päätti luovuttaa kenttäalueen korvauksetta puolustuhallinnolle. Sen seurauksena Tikkakoskella on ollut vuodesta 1939 lähtien Ilmavoimien suurin varuskunta.

Vuodesta 2000 alkaen on Ilmavoimat keskittänyt voimakkaasti toimintoja Tikkakoskelle: upseerikoulutus, lentokoulutus, ilmatorjuntakoulutus, lentoteknisen henkilöstön koulutus jne. Tikkakoskesta on syntynyt siis Ilmavoimien koulutuskeskus, tämä huipentuu kun ensi vuonna Hawkit siirtyvät Kauhavalta Tikkakoskelle. Tällöin Jyväskylässä on Helsingi-Vantaan ja Malmin jälkeen Suomen kolmanneksi vilkkaimmin liikennöity lentokenttä.

Kaupallinen liikenne alkoi Aero Oyn toimesta Luonetjärvellä vuonna 1945. Kesäisin lennettiin Helsinki-Jyväskylä väliä. Ympärivuotiseksi siviililentoliikenne muuttui vuonna 1952. Lentoaseman hallinto- ja matkustajatilojen puuttuessa ongelma ratkaistiin totutulla tavalla ja Ilmavoimien II-hallin lähelle pystytettiin parakki Aeron käyttöön. Kestopäällysteinen kiitotie valmistui 1956 ja siviililentoasema kentän itäpuolelle vuonna 1960.

Kaupallisen liikenteen vuosittaiset matkustajamäärät ovat 1970-luvulta alkaen vaihdelleet 150 000 – 250 000 välillä aina suhdanteiden mukaan. Vuonna 2000 matkustajia oli 235 000, jonka jälkeen määrä on tasaisesti laskenut, ollen viime vuonna enää 65 000. Ennen oli päivittäin 7-9 vuoroa Helsinkiin ja koneet täynnä, nyt enää 3. Mitä vähemmän frekvenssiä, sitä vähemmän matkustajia. Ja myös toisin päin. Liikenteen väheneminen on monen tekijän summa. Lentäen Helsinkiin voittaa ajallisesti reilun tunnin, mutta meno on kalliimpaa muuhun liikenteeseen nähden. Valtion ja yritysten matkustussäännöt estävät lentämistä, kuntien virkamiehiä ei enää näy koneissa, ja lentojen aikataulutus ei tue Helsingissä käyntiä. 70-80 % liikenteestä onkin syöttöliikennettä jatkoyhteyksille. Jyväskylän lentoliikenteellä on tärkeä rooli kansainväliselle saavutettavuudelle ja tämän myötä alueen elinkeinoelämälle ja sen kehittämiselle tulevaisuudessa.

Ilmavoimat on ja pysyy Luonetjärvellä. Suomessa on sotilaslentokenttiä, siviililentokenttiä ja yhteistoimintakenttiä. Luonetjärvi on yhteistoimintakenttä Ilmavoimien ja Finavian kesken. Jos kaupallinen liikenne täältä loppuu, ”Luonetin” status muuttuu sotilaskentäksi ja kaikki kustanteet siirtyvät puolustushallinnon vastuulle. Siis kaikki Finavian tuottamat palvelut, kuten kunnossapito, lennonjohto, sääpalvelu, kaikki heille aiheutuneet kustannukset. Luulenpa, että Ilmavoimien vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi tässä tapauksessa Finavialle aiheutuu 2-3 miljoona euroa. Sillä summalla valtiovalta tukisi jo aika mukavasti maakuntamme lentoliikennettä ja sen myötä alueen ja elinkeinoelämän kehitystä. Kuten tehdään tällä hetkellä valtion toimesta Savolinna-Varkaus –akselilla.

Savonlinna ja Varkaus eivät ole maakuntakeskuksia, molemmissa alle 50 000 asukasta, mutta Jyväskylä on. Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan veturi. On täysin oikeus ja kohtuus edellyttää valtion tukea kaupallisen lentoliikenteen säilyttämiseksi Jyväskylässä. Se on mielestäni hyvää aluepolitiikkaa. Ja toivoisin myös alueellista ryhdistäytymistä lentokyytien käyttäjiksi. Kyllä varmasti säännölliset käyttäjät pääsevät kaupallisten toimijoiden hinnoistakin sopimukseen. Eiköhän porukalla säilytetä kaupallinenkin lentoliikenne Jyväskylässä.

Juha Suonperä

Eversti evp

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen