Lentoliikenne on välttämättömyys

Julkaistu Keskisuomalaisessa 12.12.2017

Keski-Suomella menee tällä hetkellä lujaa, koko muuta maata paremmin. Vienti vetää, työttömyys on laskenut vuodessa yli 20 % ja verotulot kasvavat ennusteita paremmin. Keski-Suomen veturina on Jyväskylän seutu lähes 8 % kasvullaan. Siis todella kovia tunnuslukuja lähes jokaisella toimialalla.

Jyväskylä kasvaa kovaa vauhtia. Sairaalamäelle rakennetaan Suomen moderneinta keskussairaalaa, Kankaalle Suomen moderneinta kaupunkialuetta, Hippokselle kohta kansainvälisestä huippua oleva liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. 

Keski-Suomen vetovoimaisuudesta ja kilpailukyvystä on huolehdittava. Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä asioista maakuntamme kehittymisen kannalta tulevaisuudessa. Voi vallan hyvin todeta, että jos kaupallinen lentoliikenne loppuisi, Jyväskylä tippuisi kansainvälisen ”bisneksen” kartalta, vientiteollisuus taantuisi. Lentoliikenteen toimivuus on aivan olennainen asia kansainvälisen liiketoiminnan ja elinkeinoelämän kehittymisen kannalta.

Matkailu on tänä päivänä maailman voimakkaimmin kasvava elinkeino. Meillä on upea luonto, on vuodenajat, on elämysmatkailua, on rinteitä rantoja, puhtautta, turvallisuutta, viisi kansallispuistoa ja vaikka mitä. Aasia on lähellä. Keski-Suomessa on havahduttu tähän. Saavutettavuus on matkailun peruskysymyksiä.

Jyväskylä on osaamisklusteri, kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Täällä on 40 000 opiskelijaa, loistava yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattikoulutus. Edustavat monilla teknologian aloilla aivan maailman huippua. Koulutusvienti kasvaa kovaa kyytiä ja yliopistolle on tärkeätä onnistua rekrytoimaan huippututkijoita maailmalta. Kansainvälinen opiskelijavaihto on hyvässä kasvussa. Kansainvälistyminen on tulevaisuuden elinehto.

Kaupallisesta lentoliikenteestämme 85 % on Helsingistä kautta maailmalle ja päinvastoin. Kansainvälisyyden kehittyminen vaatii hyvät lentoyhteydet. Kansainväliset konferenssit, messut, konsernien pääkonttorit ovat mieluummin kaupungeissa, joilla on hyvät yhteydet. Kiireiset ihmiset jättävät monesti väliin tilaisuudet, joihin ei helposti pääse.

Ilmavoimat on ja pysyy Luonetjärvellä. ”Luonetti” on yhteistoimintakenttä Ilmavoimien ja Finavian kesken. Jos kaupallinen liikenne täältä loppuisi, sen status muuttuisi sotilaskentäksi ja kaikki kustanteet siirtyisivät puolustushallinnon vastuulle. Siis kaikki Finavian tuottamat palvelut, kuten kunnossapito, lennonjohto, sääpalvelu. Lisäkustannuksiksi tässä tapauksessa aiheutuisi siis 2-3 miljoona euroa, jonka ennen maksoi kaupallinen liikenne. Sillä summalla valtiovalta tukisi jo aika mukavasti maakuntamme lentoliikennettä ja sen myötä alueen ja elinkeinoelämän kehitystä.

Tehkäämme yhdessä kaikki sen puolesta, että kaupallinen lentoliikenne säilyy ja vilkastuu Keski-Suomessa.

”Kiitotien päässä on taivaassa reikä ovi miltei mahdottomaan”

Juha Suonperä

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Snowbirds

Julkaistu Palokka-lehdessä 25.11.2017

Olin aina halunnut käydä Floridassa. Tuossa suomalaisten eläkeläisten unelmapaikassa, jossa sää on leppeän lämmin, aurinko paistaa, golfviheriöt ovat silkin pehmeitä ja liukkaita, Suomitalolla karaoke soi ja kansa viihtyy. Suomen kesä ei ollut niitä parhaimpia ja syksyn räntäsateiden alettua olin jo varsin kypsä lähtemään. Ei muuta kun kamat kasaan ja nokka kohti Palm Beachia, yhdessä ketjukaveri Erikssonin Eskon kanssa. Suora 11 tunnin lento Hesasta ”finskillä” Miamiin säästi kummasti aikaa ja vaivaa. Savolinin Reijo ei jaksanut odottaa, vaan oli lähtenyt jo pari viikkoa aiemmin varailemaan kämppää, mikä Jyväskylän kokeneimman kiinteistömogulin rooliin sopikin mielestäni oikein hyvin.

Floridan niemellä, aivan Palm Beachin tuntumassa, sijaitsee Yhdysvaltain suurin suomalaisyhteiskunta, Lake Worth ja Lantana. Alueella asuu vakituisesti noin 20 000 suomalaista – vanhoja ja uusia siirtolaisia. Floridan suomalaisyhteiskunta sai alkunsa jo viime vuosisadan alkupuolella, kun Pohjanmaalta Yhdysvaltoihin muuttaneet tytöt ja nuoret naiset olivat piikoina miljonääreillä. Jäivät sittemmin asumaan ja muualtakin amerikansuomalaisia siirtyi sinne, Floridan aurinkoon toisten suomalaisten luo. Tänään siellä monet suomalaiset viettävät elämänsä mukavaa ehtoota ja toiset tekevät bisnestä. Asuimme Hypoluxon pikkukaupungissa, joka on ihan Lantanan vieressä. Snowbirdien (=talveksi Floridaan muuttavat) syysmuutto oli meneillään. Kolmannes asunnoista oli vielä tyhjillään.

Miamin kentällä meitä oli vastassa suomalaismies, -hovikuski Vesa limusiinilla.  Helppo oli siis saapua, julkinen liikennehän ei siellä ole aivan huipussaan. Suomalaiset auttavat toisiaan ja niin toki pitääkin, konkarit neuvovat noviiseja. Yhteisöllisyys suomalaisten kesken oli silmiinpistävää. Yhteisiä kahvi- ja rupatteluhetkiä suomalaisen leipomokahvion terdellä joka aamu. Satoi vettä laskeuduttuamme, ja aika rajusti. Kun siellä sataa niin oikeasti sataa. Mutta sitten paistoikin aurinko! ja golfkentät kuivuivat parissa päivässä.

Siis 10 päivän reissu, ja aika meni kuin siivillä. Pari päivää golffia, päivä Atlantilla kalassa, Markkasen Miami-Chicago korismatsi, Barkovin Florida-Tampa lätkäpeli, tennistä, Miami Beachia, presidentti Trumpin hulppeaan kesäasunto Mar-a-Lagoon tutustuminen (vain ulkoa päin), kahvittelua suomalaisten kanssa ja maileittain automatkaa Reijon esitellessä Palm Beachia ja Miamin piirikuntaa. Hänhän oli jo viidettä talvea Floridassa, joten erinomainen opas meille.

Mielikuviemme Amerikassa ei ole varaa sairastaa, ei ajaa kolaria ja koulutus on mahdollista vain varakkaille. Ei se aivan näin ole. Terveydenhuolto siellä perustuu vakuutukseen, jonka työnantaja maksaa kokonaan tai osittain (on osa palkkaa). Obamacaren ansiosta ne, joilla ei ollut vakuutusta pääsivät sen piiriin (10% kansalaisista). Kaikki 65 vuotta täyttäneet ovat lähes ilmaisen terveydenhoidon piirissä (kuukausimaksu 100 USD/kk otetaan pois eläkkeestä, jonka jälkeen kaikki lähes ilmaista, lääkkeet, kuntosalit, lääkäri 10 USD/kerta ja erikoislääkäri 50 USD/kerta). Vaikka ei olisi vakuutusta, niin sairas viedään sairaalaan ja hoidetaan.

Yliopistokoulutus on maksullista, lahjakkaat lapset voivat päästä yliopistoon stipendien ja lahjoitusten avulla. Erityislahjakkuudet, kuten hyvät urheilijat, suorastaan haalitaan yliopistoon.

Presidentti Trumppiin ja hänen tekemisiinsä suhtaudutaan kahtiajakoisesti. Yleinen asenne on se, että älkää te vierasmaalaiset puuttuko meidän asioihin, vaan antakaa Trumpille aikaa näyttää mihin hän pystyy. Monesti yrittäjät ovat tyytyväisiä häneen, uskovat saavansa vielä lisähelpotuksia verotukseen.

Yleisesti ottaen amerikkalaiset ovat suuripiirteistä ja rentoa väkeä ja etenkin amerikansuomalaiset ovat. Mukavaa porukkaa ja oli tosi kiva ja niin rentouttava reissu. Ei snowbirdinä varmaankaan ole lainkaan hassumpi olla!

Seniorit on iloinen asia

Kuinka tuttua meille onkaan, että mummi hälytettiin lastenhoitoon ja vaari vie pojat kiekkotreeneihin kun itse on töissä. Seniorit ovat yhteiskunnassamme tärkeä voimavara, heillä on vahvaa kokemusta, tietotaitoa ja henkistä pääomaa. He tukevat yhteiskuntamme toimintoja kolmannen sektorin roolissa. Kuitenkin kolme ikääntynyttä neljästä kokee tulevansa kohdelluksi kolmannen luokan kansalaisena. Kyllä meidän tulee antaa senioreille se arvostus mikä heille kuuluu, kuunnella heitä ja puhua heidän asioistaan nykyistä avoimemmin.

Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013. Sen tarkoituksena on turvata kaikille hyvä vanhuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa sen toimeenpanoa. THL:n selvitysten mukaan iäkäs henkilö saa Jyväskylässä kiireelliset sosiaalipalvelut ja ei-kiireelliset selvästi muita kuntia paremmin.

Samoin odotusajat omaishoidon tuessa ja asunnon muutostöissä ovat muihin verrattuna selvästi parempia ja tehostettua palveluasumista on riittävästi.

Toisaalta kuntamme on kyselyn mukaan budjetoinut riittämättömästi rahaa yli 65-vuotiaille omaishoidon tarvitsijoille, ja omaishoitajien tukea ja palveluita on riittämättömästi. Ikääntyneelle suunnattua kotihoitoa on kohtuullisesti, ja kunnassamme on varauduttu ikäasumisen uusiin ratkaisuihin (palvelualuemallit, yhteisöllisen asumisen ratkaisut). Eli meillä on jo paljon hyvää, vaikkei asioista juuri puhuta, mutta kehittämistä jatkettava.

Suomalaiset elävät pidempään ja pysyvät terveenä kauemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yli 65-vuotiaiden määrä Jyväskylässä oli vuosituhannen vaihteessa 15 % koko väestöstä. Nyt se on 17 % ja ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 22 %:iin eli heitä on silloin 33 000.

Jyväskylän taloudessa on valoisin kevät pitkään aikaan. Saimme taloutemme tasapainoon ja maksamme velkaa pois. Väestön ikääntymisestä johtuva kulujen kasvu on kuitenkin suuri haaste tulevaisuudessa julkiselle taloudelle.

Otetaan siis jatkossa seniorit nykyistä paremmin huomioon ja pidetään he mukana. Henkisesti hyvinvoiva ihminen haluaa luonnollisesti pitää itsestään huolta ja hyvinvoiva vanhus on yhteiskunnalle syrjäytynyttä paljon edullisempi. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeätä, tuetaan eläkejärjestöjen toimintaa. Pidetään heille kulttuuri- ja liikuntapalvelut, joukkoliikenne, kuntosalit ja uimahallit edullisina. Keksitään uusia toimintamuotoja; Huhtasuon senioritalon ja viereisen koulun yhteistyö on tästä oiva esimerkki. Pidetään seniorit iskussa!

Jyväskylä jyrää!

Viime vuoden lopulla kirjoittelin palstallani hyvillä mielin, että ”Jyväskylän vuoden 2017 budjetti saatiin historiallisen ainutlaatuisen helposti ja hyvässä yhteisymmärryksessä kasaan. Kertaakaan ei valtuustossa äänestetty ja käsittely kesti vain 10 minuuttia. Se on hyvä budjetti, osoittaa aivan upeata vastuunkantoa ja yhteistyötä niin poliittisen- kuin virkakoneistonkin kesken. Velkaa maksetaan pois.”

Ja nyt homma jatkuu; talous saatiin tasapainoon jo viime vuonna, vuotta aiemmin kuin tavoite oli. Ei otettu enää lisää velkaa, vaan lyhennettiin jo vanhaa. Vuosikate kattoi poistot ja budjetti oli ylijäämäinen. Kaikki kolme talouden tasapainokriteeriä täyttyivät, olemme harvinainen kaupunki Suomessa. Eli kaupungin talous on nyt todella tasapainossa! Pääsyinä tähän hienoon tulokseen olivat suunniteltua paremmat verotulot, valtionosuuksien kasvu ja maanmyynnin oletettua parempi tulos. Se, että valtiovalta ei leikannut valtionosuuksia, antoi hyvät lähtökohdat talouden tasapainottamiselle.

Toki suurin kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle kautta linjan, ja myös luottamushenkilöille. Nyt vaan ei sitten saa antaa löysiä. Saman linjan on jatkuttava, toimintoja on tehostettava, uusia käytänteitä otettava käyttöön, hyödynnettävä digitalisaatiota, katsottava tulevaisuuteen, on pysyttävä yhteiskunnan kehityksessä mukana. Tulevan valtuuston pitää jatkaa samalla linjalla.

Paljon muutakin hyvää on liikkeellä. Tikkakoskelle valmistuu lähiliikuntapaikka, Palokkaan rakennetaan kovaa vauhtia asuntoja, Kankaan alueen kehittäminen on lähtenyt liikkeelle, samoin keskussairaalan rakentaminen. Hippos2020-hanke etenee vastustamattomasti. Tulemme saamaan Pohjoismaiden monipuolisimman liikuntakeskuksen ja näin vahvistamme asemaamme maan johtavana liikunta- ja hyvinvointikaupunkina. Lukiokoulutus tullaan palauttamaan entiseen loistoonsa ja luulenpa jotta myös musiikkisalihanke lähtee liikkeelle.

Hyvältä näyttää! Eiköhän tehdä yhdessä Jyväskylästä Suomen halutuin kaupunki, meillä on siihen kaikki edellytykset!

Joukkuepeliä monessa muodossa

Tulin juuri pelaamasta jääkiekkoa. Jyväskylän varuskunnan vuorolla oli parikymmentä pelaajaa, hymyissä suin mentiin ja kivaa oli. Nuoremmat meni kovaa, mutta kyllä lapaankin lättyä tuli kun vaan oikeassa paikassa sattui olemaan. Jääkiekko on hieno laji ja Ilmavoimien harrastetuin. Se on taktisesti vaativa joukkuepeli, niin kuin lentäminenkin.

Jääkiekon pelaaminen alkoi Ilmavoimissa 1960-luvulla. Upseerikerhojen pyöreiden pöytien ääressä on vuosien saatossa tehty paljon hyviä päätöksiä, kuten tämäkin. Kauhavalla pitkän ja raskaan päivän jälkeen, 5-6 temppukoululentoa Fougalla, lennonopettajat päättivät kapteeni Heikki Nikusen johdolla kerholla, että talvella ruvetaan pelaamaan lätkää ja kesällä jalkapalloa. Fyysistä treeniä tarvitaan, että kestetään paremmin tuota g-vitamiinia.

Kerhonjohtotornin (= kerhoa vastapäätä oleva kerrostalo) takana olevalle parkkipaikalle tehtiin kenttä. Laitoina toimivat laudat, joilla rajattiin alue ja talon kellarista otettiin letkulla vesi. Tosin hieman alkukankeutta aiheutti Ilmasotakoulun johtaja; pojat olivat veden hitaan virtauksen takia piipahtaneet kerholla ”yksillä” ja sen seurauksena koko parkkipaikka oli aamulla jäässä. Tästä ei johtaja ollut jostain syystä tykännyt.

Mutta periksi ei annettu. Peltipaidoista tehtiin pelipaidat ja itse ommeltiin niihin numerot. Vanhin kun sai valita numeronsa ensin, niin otti ykkösen, helpoimman ommella ja niin edelleen, nuorimmille jäivät vaikeammat numerot. Ensimmäisen kerroksen alimmalle parvekkeelle laitettiin valonheitin, ja hyökkäys auringosta oli kova sana. Ontonneva Red Wings oli syntynyt.

Pelailtiin silloin tällöin pelejä ja turnauksia Kauhavan, Utin, Porin ja Tampereen kesken. 1980-luvun taitteessa homma vakiintui, ja siitä lähtien on Ilmavoimien jääkiekkoturnaus järjestetty vuosittain, ja vuodesta 1983 lähtien Vierumäen Urheiluopistolla. Nyt maaliskuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä turnaus lienee puolustusvoimien suurin kantahenkilökunnan liikuntatapahtuma.

Jääkiekko sopii hyvin Ilmavoimille; taustasta, henkilöstöryhmästä, työtehtävästä ja iästä riippumatta pelataan yhteen. Yhtenä joukkueena mennään kohti maalia. Kaveria arvostetaan ja siihen luotetaan. Tämä on joukkuepeliä, ja meidän Ilmavoimat on yksi maailman parhaimmista. Näin on kansainvälisesti tunnustettu. Jatketaan samassa hengessä ja pidetään Ilmavoimat huipulla!

Turvallisuuden ja talouden on aina oltava kunnossa

”Niin muuttuu maailma, Eskoni.” Totesi suutari Topias pojalleen Aleksis Kiven Nummisuutareissa, kun tämä kosioretkelle lähti. Niin se muuttuu, niin se on aina tehnyt ja tulee tekemään. Muutoksessa on syytä pysyä mukana.

Maailmanpoliittinen tilanne muuttui Venäjän tunkeutuessa Ukrainaan ja alkoi jälleen uusi ajanjakso. Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan vuosina 1994 ja 1999 ja Georgiaan vuonna 2008, nyt oli Ukrainan vuoro. Krimihän kuului ennen Venäjään ja siellä on heidän Mustanmeren laivaston tukikohdat, suuret luonnonrikkaudet ja Itä-Ukrainan venäjänkielisillä alueilla voimakkaasti sotateollisuutta.

Mielipidekyselyjen mukaan turvattomuuden tunne ja Venäjän pelko ovat Suomessa lisääntyneet. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole Ukraina, joten ei tule ruokkia turhia pelkoja. Suomessa on hyvässä kunnossa olevat turvallisuusorganisaatiot: Rajavartiolaitos, Tulli, Pelastuslaitos, Poliisi ja Puolustusvoimat. Tämän lisäksi jokainen ministeriö vastaa varautumisesta poikkeuksellisiin oloihin omalla toimialueellaan. Tässä mielessä Suomi on varsin poikkeuksellinen ja harvinainen yhteiskunta maailmassa. Kokonaismaanpuolustus ja poikkeusoloihin varautuminen ovat varsin hyvällä mallilla.

Toki vallitsevaan tilanteeseen ei saa tuudittautua vaan turvallisuusrakenteemme on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla ja taloutemme terveenä. Ne ovat yhteiskuntamme kivijalat ja perustana kaikelle muulle. Tuleville sukupolvillemme pitää jättää hyvässä kunnossa oleva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Suomi.

Tiedustelulainsäädäntö tulee uusia ja siten saada viranomaisille oikeus tietoliikennetiedusteluun. Kun sotilaallinen toiminta siirtyy signaaleista taivaalla verkkoon, pitää tiedustelun päästä sinne mukaan. Valtionhallinnon vuoden 2011 kohdistamat supistukset puolustushallintoon tulee perua ja kasvattaa lähivuosina Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. Sehän oli varsin yksimielinen ja antaa siten hyvät osviitat tulevalle hallitukselle. Suuret muutokset ja rakenneuudistukset on jo tehty, joten nyt keskitytään maanpuolustuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Pitäkäämme Suomi myös tulevaisuudessa yhtenä maailman parhaimmista maista!

Suomi on hyvä maa, mutta hyvinvointivaltiotamme on uskallettava uudistaa

SUOMI ON HYVÄ MAA,
mutta hyvinvointivaltiotamme on uskallettava uudistaa

Suomi on hyvä maa, joka kestää kansainvälisen vertailun. Suomalainen yhteiskunta kuuluu maailman kärkijoukkoon, onpa sitten kysymys turvallisuudesta, taloudesta, poliittisesta vakaudesta, kulttuurista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta, puolustusvalmiudesta – melkeinpä mistä tahansa.

Se on helppo huomata käydessään maailmalla ja seuratessaan maailman tapahtumia. Myös huomattavia tunnustuksiakin olemme saaneet; näkyvimpinä taannoinen Newsweekin luokittelu Suomen maailman parhaaksi maaksi asua, jatkuva menestys koulutaitoja mittaavissa PISA-tutkimuksissa ja tuoreimpana Fund for Peace –järjestön maamme luokittelu maailman vakaimmaksi valtioksi, muuten jo neljättä kertaa peräkkäin.

Kuvaavaa on myös se, että Euroopassa on vain kolme maata, jotka ovat katkeamatta säilyttäneet sekä itsenäisyytensä, että parlamentaarisen demokratiansa yhtä kauan kuin Suomi. Ne ovat Iso-Britannia, Ruotsi ja Sveitsi. Mielestäni perusedellytys jatkossakin on yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen ja siten vakauden ja taloudellisen toiminnan turvaaminen myös jatkossa.

Uudistuksia tarvitaan, jotta pysyisimme edelleenkin yhtenä maailman parhaimmista hyvinvointivaltioista. Maailman muuttuessa ympärillämme on pysyttävä mukana, kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja julkisia rakenteita uudistaa yhteiskunnan muuttuessa. Tasavallan presidentti sanoi uudenvuoden puheessaan, että taloutemme perusteet haurastuvat, ja että nyt on avoimen peruskorjauksen aika. Näinhän se on.

Sosiaali- ja terveydenhuollon iso uudistus tarvitaan kiireimmiten. Parlamentaarisesti laajapohjaisen valmistelun yhtenäisenä tavoitteena on ollut alusta alkaen saada aikaan mittava, koko maan kattava rakenteellinen ja rahoituksellinen sote-uudistus. Eduskunta on näin tahtonut, samoin Kuntaliitto. Poliittiset puolueet ja erilaiset terveydenhuollon asiantuntijaorganisaatiot ovat olleet samoilla linjoilla. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt ovat julkilausuneet samat tavoitteensa.

Tuntuu hassulta, että perustuslailliset ongelmat voivat demokratiassa ohittaa yhteisesti määritellyn suuren uudistuksen tavoitteen ja suunnan. Tyrmääjien perustelutkin vaikuttavat kapea-alaisen heppoisilta suuren uudistuksen kiistattomaan tarpeeseen nähden.

Perussyyt uudistuksen tarpeellisuudelle, kun ovat soten korkeat kustannukset ja niiden huikea kasvunopeus, kuntien heikko rahoitustilanne ja –näkymä sekä byrokraattiset rakenteet. Suomen luottoluokitusta laskettiin jokin aika sitten. Yksi keskeisistä syistä oli suomalaisten hyvinvoinnin palvelurakenteiden raskaus, tehottomuus, monimutkaisuus ja muuttumattomuus. – Palvelurakenteemme ovat myös kansainvälisesti vertaillen raskaat ja byrokraattiset sekä kustannustehottomat. Julkisten ja yksityisten palvelujen käytännön yhteys ja käyttämisen mahdollisuudet ovat vaatimattomat.

Kuntauudistus ajettiin monen vuoden valmistelun ja jahkailun jälkeen jo kiville! Silloinkin nähtiin, että kuntauudistus olisi olennainen ja välttämätön toimi. Näin sanoivat yksituumaisina puolueet, Suomen Kuntaliitto, yrittäjät ja elinkeinoelämä, tutkijat ja monet muut. Siinä vain oli jonkun verran eroavuutta, millainen kuntauudistus haluttaisiin. Hallinnon rajoja kuitenkaan ei pidä kaivata, vaan elinvoimaa, tehokasta toimintaa ja kuntalaisten tarvitsemia parempia palveluja. Tämänkin uudistuksen ”torppasi” perustuslailliset tulkinnat.

Suomen pankin aivan uunituore lähivuosien ennuste oli karun synkkää luettavaa: ”Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden lähivuosien näkymät ovat heikentyneet maassamme edelleen. Suomen Pankki arvioi tilanteen vakauttamisen edellyttävän jatkotoimia talouden rakenteiden uudistamisessa ja julkisen talouden sopeuttamisessa.”

Aikaa on vähän. Kunta- ja palvelurakenteemme ovat kiistattoman raskaat ja kalliit. Taloudelliset edellytykset hyvinvointimme ylläpitämiseksi hupenevat kovaa kyytiä. Julkisten rakenteiden uudistamista tarvitaan työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi ja kansantaloutemme kestävyyden parantamiseksi! Hyvinvointivaltiota on uskallettava uudistaa ja sen aika on juuri nyt!

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu

Juha Suonperä

Olen Ilmavoimista eläkkeelle jäänyt lentäjäeversti. Vankka työkokemus on melkoinen etu politiikassa. Vaaliteemoinani on turvallisuus ja terve talous.

Suomi yksi maailman parhaimmista maista ja maanpuolustuksemme huippukunnossa. Niin sen on oltava jatkossakin, se mahdollistaa hyvän yrityspohjan ja terveen talouden.

Tulevaisuuden Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja jatkuvasti uudistuva. Valittamalla asiat eivät etene, vaan tekemällä ja siihen olen valmis.

Huolehtikaamme myös veteraaneistamme viimeiseen iltahuutoon asti!

Turvallisen isänmaan puolesta

Juha Suonperä

 

Twitter_logo_blueSeuraa Jusua Twitterissä

Hanssin-Jukka – Suomen tunnetuimman lentokoneen tarina

Tammikuun alussa vuonna 1935 starttasi koelennolle Douglas Aircraft Companyn tehtailta Santa Monicassa DC-2 kone, jonka nokassa komeili hollantilainen nimi ”De Haan” (=kukko). Kaikki sujui hyvin ja kone luovutettiin hollantilaisen lentoyhtiö KLM:n edustajille. De Haan lennettiin Kalifornian lämmöstä New Yorkiin, purettiin ja rahdattiin SS Deutchland –nimisellä laivalla Amsterdamiin, ja koottiin Fokkerin tehtailla.

De Haan lensi Keski-Euroopan reiteillä ja myös aina Indonesiaan saakka; reitti Amsterdam-Jakarta kesti yhteen suuntaan viisi päivää. De Haan palveli KLM:llä viisi vuotta lentäen yli 5000 tuntia. Talvisodan alettua ilmavoimiemme vapaaehtoislentäjäksi ilmoittautunut ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen osti De Haanin KLM:ltä sukulaistensa rahoilla, muunti sen Trollhättanissa pommikoneeksi, antoi nimeksi Hanssin-Jukka, ja luovutti Suomen Ilmavoimille.

Ilmavoimissa Hanssin-Jukka palveli 15 vuotta, aina kesäkuuhun 1955 saakka lentäen reilut 2500 tuntia. Se suoritti talvisodassa yhden ainoan pommituslennon, jonka jälkeen se purettiin takaisin kuljetuskoneeksi. Jukan tehtävät olivat hyvin moninaisia; se vei lentäjiä Saksaan hakemaan Mersuja ja Junkkersseja, vei Laguksen panssareille polttoainetta pitäen ne liikkeessä, evakuoi haavoittuneita Karjalasta, kuljetti marsalkka Mannerheimia, huolsi kaukopartiomiehiä, otti ilmavalokuvia. Hanssin-Jukka on erittäin merkittävä kone Suomen Ilmavoimien historiassa, ensimmäinen kuljetuslentokoneemme.

Se on myös ollut erittäin onnekas kone. Pari kertaa se sai hieman siipeensä laskun yhteydessä telineiden pettäessä. Saksan Augsburgin kentällä se jäi pommisateen alle amerikkalaisten B-17 –”lentävien linnoitusten” moukaroidessa Messerchmitt AG:n tehtaita. Siitä se selvisi suhteellisen vähäisin vaurioin, reikäisenä mutta lentokuntoisena.

20 vuotta lentäjänä – 20 vuotta kahviona

Sotien jälkeen ilmavoimat romutti loppuun lennettyjä koneitaan ja niin olisi käynyt Jukallekin, ellei sitä olisi Hämeenlinnan ampumaseuran toimesta pelastettu kahvioksi Hämeenlinnan rantatorin laidalle. Avajaisia vietettiin elokuussa 1959 ja vuosikaudet Hanssin-Jukka tarjosi elämyksiä tavallisille kansalaisille maan pinnalla. Kahvilatoiminta loppui syksyllä 1981, jolloin oli taas vaara, että kone romutettaisiin. Nyt sen pelasti Karjalan Lennoston kilta järjestäen kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla se osti jo melko rapistuneen koneen. Se purettiin ja siirrettiin Tikkakoskelle, jossa se luovutettiin ilmavoimille entisöitäväksi ja edelleen museoitavaksi.

Seuraavat 30 vuotta Jukka odotti entisöintiään peltisessä kaarihallissa ”Luonetin” kentän kupeessa yhdessä muiden lentokoneraatojen kanssa, kunnes se viimein entisöitiin Ilmasotakoulun Killan siipien suojissa. Entisöinti oli iso projekti ja merkittävä isänmaallinen teko, johon osallistui pyyteettömästi monet eri osapuolet. Suurin rahoittaja oli Jane ja Aatos Erkon Säätiö ja eniten teknistä tukea antoivat Ilmavoimat, Patria, Finnair ja Insta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin sille ydinporukalle, joka uhrasi kahden vuoden vapaa-aikansa koneen kunnostamiseen talkoilla.

Paluu Hämeenlinnaan

Hämeenlinnassa on yli kaksi vuotta keskusteltu mahdollisuudesta saada Hanssin-Jukka takaisin kaupunkiin, onpa siitä jopa tehty valtuustoaloite. Suhtautuminen hankkeeseen on positiivista yli puoluerajojen, edes lehtikirjoitteluissa ei kielteistä kantaa ole näkynyt.

Monien vaiheiden jälkeen suunnitelmissa on rakentaa Jukalle esittelytilat kauppakeskus Tuulosen yhteyteen. Kauppakeskus on aina auki ja siellä käy vuodessa lähes kaksi miljoonaa asiakasta. Hämeenlinnan kaupunki on hankkeen takana. Tarkennetut arkkitehtipiirustukset ovat valmiina ja Hanssin-Jukan perinneyhdistys on perusteilla. Tarkoituksena Hämeenlinnassa on aloittaa perustustyöt vielä sulien aikaan. Itse rakentaminen kestää 6 – 8 viikkoa. Sen jälkeen olisi tarkoitus siirtää Hanssin-Jukka Tuuloseen.

Hämeenlinnalaiset varmaan silloin sanotaan, että ”poika on tullut kotiin”. Sanokoot, jos ei onnistu Jyväskylään niin Hämeenlinna on mielestäni seuraavaksi paras paikka.

Minulla oli kunnia olla Hanssin-Jukka –entisöintiprojektin johtajana ja mielestäni entisöinti oli upea teko Ilmavoimien perinteiden säilyttämisessä. Perinteillä siirretään sukupolvelta toiselle kulttuuria ja arvomaailmaa, kerrotaan aiempien sukupolvien uhrauksista ja saavutuksista, niillä vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta, maanpuolustustahtoa ja uskoa tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana.

Juha Suonperä
Eversti evp
Kaupunginvaltuutettu

Artikkeli: Pilven Veikko 2.11.2014

Tammikuun alussa vuonna 1935 starttasi koelennolle Douglas Aircraft Companyn tehtailta Santa Monicassa DC-2 kone, jonka nokassa komeili nimi ”De Haan” (=kukko). Kaikki sujui hyvin ja kone luovutettiin hollantilaisen lentoyhtiö KLM:n edustajille. De Haan lennettiin Kalifornian lämmöstä New Yorkiin, purettiin ja rahdattiin SS Deutchland –nimisellä laivalla Amsterdamiin, ja koottiin Fokkerin tehtailla.

De Haan lensi Keski-Euroopan reiteillä ja myös aina Indonesiaan saakka; reitti Amsterdam-Jakarta kesti yhteen suuntaan viisi päivää. De Haan palveli KLM:llä viisi vuotta lentäen yli 5000 tuntia. Talvisodan alettua ilmavoimiemme vapaaehtoislentäjäksi ilmoittautunut ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen osti De Haanin KLM:ltä, muunti sen Trollhättanissa pommikoneeksi, antoi nimeksi Hanssin-Jukka, ja luovutti Suomen Ilmavoimille.

Ilmavoimissa Hanssin-Jukka palveli 15 vuotta, aina kesäkuuhun 1955 saakka lentäen hieman yli 2500 tuntia. Se suoritti talvisodassa yhden ainoan pommituslennon, jonka jälkeen se purettiin takaisin kuljetuskoneeksi. Jukan tehtävät olivat hyvin moninaisia; se vei lentäjiä Saksaan hakemaan Mersuja ja Junkkersseja, vei Laguksen panssareille polttoainetta pitäen ne liikkeessä, evakuoi haavoittuneita Karjalasta, kuljetti marsalkka Mannerheimia, huolsi kaukopartiomiehiä, otti ilmavalokuvia. Hanssin-Jukka on erittäin merkittävä kone Suomen Ilmavoimien historiassa.

Se on myös ollut erittäin onnekas kone. Pari kertaa se sai hieman siipeensä laskun yhteydessä telineiden pettäessä. Saksan Augsburgin kentällä se jäi pommisateen alle amerikkalaisten B-17 –”lentävien linnoitusten” moukaroidessa Messerchmitt AG:n tehtaita. Siitä se selvisi suhteellisen vähäisin vaurioin, reikäisenä mutta lentokuntoisena.

20 vuotta lentäjänä – 20 vuotta kahviona

Sotien jälkeen ilmavoimat romutti loppuun lennettyjä koneitaan ja niin olisi käynyt Jukallekin, ellei sitä olisi Hämeenlinnan ampumaseuran toimesta pelastettu kahvioksi Hämeenlinnan rantatorin laidalle. Avajaisia vietettiin elokuussa 1959 ja vuosikaudet Hanssin-Jukka tarjosi elämyksiä tavallisille kansalaisille maan pinnalla. Kahvilatoiminta loppui syksyllä 1981, jolloin oli taas vaara, että kone romutettaisiin. Nyt sen pelasti Karjalan Lennoston kilta järjestäen keräyksen, jonka tuotolla se osti jo melko rapistuneen koneen. Se purettiin ja siirrettiin Tikkakoskelle, jossa se myöhemmin luovutettiin ilmavoimille entisöitäväksi ja edelleen museoitavaksi.

Seuraavat 30 vuotta Jukka odotti entisöintiään peltisessä kaarihallissa ”Luonetin” kentän kupeessa yhdessä muiden lentokoneraatojen kanssa, kunnes se viimein entisöitiin Ilmasotakoulun Killan siipien suojissa. Entisöinti oli iso projekti ja merkittävä isänmaallinen teko, johon osallistui pyyteettömästi monet eri osapuolet.

Paluu Hämeenlinnaan

Hämeenlinnassa on yli kaksi vuotta keskusteltu mahdollisuudesta saada Hanssin-Jukka takaisin kaupunkiin, onpa siitä jopa tehty valtuustoaloite. Suhtautuminen hankkeeseen on positiivista yli puoluerajojen, edes lehtikirjoitteluissa ei kielteistä kantaa ole näkynyt.

Monien vaiheiden jälkeen suunnitelmissa on rakentaa Jukalle esittelytilat kauppakeskus Tuulosen yhteyteen. Kauppakeskus on aina auki ja siellä käy vuodessa lähes kaksi miljoonaa asiakasta. Hämeenlinnan kaupunki on hankkeen takana. Tarkennetut arkkitehtipiirustukset ovat valmiina ja Hanssin-Jukan perinneyhdistys on perusteilla. Tarkoituksen Hämeenlinnassa on aloittaa perustustyöt vielä sulien aikaan. Itse rakentaminen kestää 6 – 8 viikkoa. Sen jälkeen olisi tarkoitus siirtää Hanssin-Jukka Tuuloseen.

Hämeenlinnalaiset varmaan silloin sanotaan, että ”poika on tullut kotiin”.

Hanssin-Jukan entisöinti on yksi hieno esimerkki kiltatoiminnastamme. Kiltojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on perinnetyö; perinteillä siirretään sukupolvelta toiselle kulttuuria ja arvomaailmaa, kerrotaan aiempien sukupolvien uhrauksista ja saavutuksista, niillä vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta, maanpuolustustahtoa ja uskoa tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana.