Ammatillisen koulutuksen uudistus on hyvässä vauhdissa

Julkaistu Palokka-lehdessä 9.12.2018

Sitran hiljattain ilmestyneen selvityksen mukaan Suomen koulutusinvestoinnit ovat Euroopan kärkeä. Vuosittain koulutukseen ja osaamiseen laitetaan lähes 20 miljardia euroa. Valtion ja kuntien panostus on yhteensä 15,5 miljardia, josta valtaosa kohdistuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan noin 1,7 miljardia. Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tasalaatuinen ja yksi maailman parhaista. Menestyksen tekijät ovat sitoutuneet ja osaavat opettajat.

Kokonaisarvio on siis edelleen myönteinen, vaikka finanssikriisin jälkeen elettiin 10 surkean talouskasvun vuotta ja julkinen talous velkaantui merkittävästi. Samaan aikaan väestön ikääntyminen kasasi paineita sosiaali- ja terveysmenoihin. Myös keskellä tämänhetkistä nousukautta valtio edelleen velkaantuu, vaikka tilanne onkin saatu nykyisen hallituksen aikana haltuun. 

Tällaisessa taloustilanteessa myös koulutuksen rahoitukseen jouduttiin kajoamaan erityisesti kahdella viimeisellä hallituskaudella.  Leikkaukset ovat varmasti olleet kaikille yhtä epämieluisia, mutta vaihtoehdot ovat olleet vähissä.

Koulutuksen rahoituksessa käänne on kuitenkin tapahtunut. Gradian valtionosuudet ovat vuoden 2017 jälkeen kasvussa. Tälle vuodelle niitä kohdistuu runsaat 4 miljoonaa enemmän eli yhteensä runsaat 83 miljoonaa. Gradian talous on asettumassa suunnitelmien mukaan tasapainoon ja myös henkilöstön määrä on vakiintunut.

Viime aikoina on keskusteltu kiihkeästi uudistetusta ammatillisesta koulutuksesta. Koulutusjärjestelmän suurin uudistus kymmeniin vuosiin on ollut toteutuksessa muutaman kuukauden, ja siirtymävaihe jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Uusi rahoitusmalli, joka palkitsee myös mm. työllistymisestä ja ottaa huomioon opiskelijapalautteet, otetaan kokonaan käyttöön vasta vuonna 2022. Kokonaisuutta voidaan aidosti arvioida vasta myöhemmin, mutta uudistuksen keskeiset tavoitteet kuten koulutuksen joustava aloittaminen, työelämäyhteyden vahvistaminen ja opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ovat olleet yleisesti kannatettuja tavoitteita.

Siirtymävaiheessa vaikuttaa joissain tapauksissa syntyneen huonoja kokemuksia peruskoulun päättäneiden sitouttamisesta ammatilliseen koulutukseen riittävän työjärjestyksen avulla. Tällaista kehitystä ei tietenkään saa hyväksyä vaan on tehtävä korjausliikkeitä.

Väheksymättä pitkään jatkunutta huonoa ja nyt paremmaksi kääntynyttä rahoitustilannetta, on todettava, että asiansa osaavat opettajat eivät ole kadonneet ammatillisesta koulutuksesta. Ministeriö on antanut Gradialle runsaan 7000 opiskelijavuoden koulutustehtävän, jota tekemään koulutuskuntayhtymässä on 564 ammatillista opettajaa eli jokaista opettajaa kohti on noin 12,5 opiskelijavuotta.

Resursointi vaikuttaa ainakin kohtuulliselta ja saamani käsityksen mukaan kysymys on enemmänkin opettajan työn muuttumisesta uudistuksen myötä. Kaikille opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämisen ohjelma ja ylipäätään uusi lainsäädäntö edellyttää monen asian ja prosessin uudelleen tarkastelua esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallintamisessa. Vanhasta uuteen siirtyminen sitoo haastavasti opettajien työtä ja joiltain osin se on voinut vähentää suoraa opetusta.

Gradian ammatillinen koulutus on pystynyt läpi vuosien panostamaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yrittäjyyskoulutukseen. Näissä olemme valtakunnan ykkösiä ja monia asioita koulutusviennistä työelämäyhteistyöhön on tehty Edufutura-yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä Jyväskylän ja muiden omistajakuntien kanssa. Oma lukunsa on koko toisen asteen yhteistyö, jossa esimerkiksi kahden tutkinnon koulutuksessa on jatkuvasti noin 400 opiskelijan volyymi.

Uusimmassa opiskelijajärjestöjen tutkimuksessa oli kokonaisuutena tulevaisuuteen uskova sävy. Yhdeksän kymmenestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta on ylpeä alastaan, 84 % on motivoituneita opinnoistaan. Vaikka kyselyssä toivotaankin lisää aikaa opettajilta, valtaosa on tyytyväisiä opetukseen ja neljä viidestä kokee, että opettajat ovat kannustaneet heitä opinnoissaan.

Ammatillisen koulutuksen reformi ei ole valmis, mutta tie uuteen on viitoitettu. Koulutuksessa ja osaamisessa on Suomen vauraus, hyvinvointi ja tulevaisuus!